Hyvinvoinnin juuria ja tulevaisuutta

Kuolematon korporatismi eli pitkä kihlaus

Perjantai 7.2.2020 klo 10.50 - Leo Suomaa

Loputtomat kihlajaiset (Siltala, 2020) on tuore kirja. Kihlauksella ei ole nykyään juridisia seuraamuksia. Sen sijaan kirjassa kerrotulla kihlauksella, tammikuun kihlauksella, on ollut, on ja lienee oleva monenlaisia seuraamuksia. Sen juoni on kerrottu työnantajien näkökulmaa valaisten ja on tavallaan hämmästyttävää, että siihen on tarvittu 400 sivua ja liitteet. Saman näkökulman kiteytti aikoinaan Työnantajain yleisen ryhmän toimitusjohtaja Lauri Saurama neljäksi sanaksi: pienet palkat ja työrauha. Toki kirja antaa sävyjä näihin sanoihin.

Lue lisää »

Miksi puhutaan valtakunnansovittelijasta?

Maanantai 20.1.2020 - Leo Suomaa

Työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut ovat hyvällä alulla. 

Uusi piirre on näkyvä ja äänekäs valtakunnansovittelijan arvostelu.

Vuokko Piekkala sanoi ääneen sen, minkä hänen edeltäjänsä Minna Helle oli jo sanonut ääneen, mutta mikä edellisten valtakunnansovittelijoiden aikana oli luettavissa vain oikeustieteen perusteoksista. Hän nimittäin ilmoitti puolustavansa niin sanottua työmarkkinoiden yleistä linjaa.

Toinen syy ottaa puheeksi valtakunnansovittelija on kilpailukykysopimuksesta ja Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) sääntömuutoksesta johtuva asetelma. 

Kolmas syy keskusteluun valtakunnansovittelijasta on epämääräisempi. Se on muotoiltu väitteeksi, että valtakunnansovittelija Piekkalalla ei ole riittävästi auktoriteettia

Lue lisää »

Lakkopuheiden lukuopas

Maanantai 11.11.2019 - Leo Suomaa

Yleisen elämänkokemuksen valossa mitään erityistä ei tapahtunut, kun Postin lakko alkoi. PAU ja Palta eivät vielä saaneet syntymään työehtosopimusta. Useimmat lakot on kuitenkin lopetettu sopimuksella. Kerrotaan, että ainoana poikkeuksena olisi muinainen Elannon hevosmiesten lakko. Luultavasti se myös säilyttää ainoalaatuisen poikkeusasemansa.

Kun työehtoneuvottelut eivät ole johtaneet sopimukseen, varsinkin silloin asia alkaa elättää ainakin neljää diskurssia. Osapuolet puhuvat (1) toisilleen, (2) omilleen, (3) medialle ja suurelle yleisölle sekä (4) valtakunnansovittelijalle.  

Vaikka puhutaan samasta aiheesta, näiden neljän eri puhe- tai esitystavan muoto, säännöt, kohde ja päämäärät ovat erilaiset. Melko ratkaiseva asia on se, kuka on oletettu kuuntelija eli puhujan tarkoittama viestin vastaanottaja.

Lue lisää »

Ylös jostain palkkakuopasta

Keskiviikko 6.11.2019 - Leo Suomaa

Naisten ja miesten palkkaero eli vuositasolla yhteenlaskettujen palkkatulojen ero on kansantalouden tasolla sangen suuri. Prosentteina se on 16 prosenttia ja rahana 7–8 miljardia euroa. 

Olennainen osa naisten ja miesten palkkaerosta johtuu segregaatiosta eli siitä, että naiset ja miehet ovat eri ammateissa, eri tasoisissa tehtävissä ja eri sopimusalojen töissä. 

Kenen tai minkä asiana on kattaa se naisten ja miesten ansiotuloero, joka johtuu siitä – kuten kärjistäen on sanottu – ”kuka hakee lapset päivähoidosta”?  Vaikuttaako asiaan tai saako siihen vaikuttaa se, millainen oikeus ja mahdollisuus perheillä on valita? Millainen perhetyöuudistus tarvittaisiin?

Lue lisää »

Onko kolmannen poissuljetun laki poissuljettavissa?

Lauantai 2.11.2019 - Leo Suomaa

Jos työtä suorittava henkilö ei ole työntekijä, hänet selitetään yrittäjäksi: kolmannen poissuljetun ”laki”.

Työttömyysturvan puolella on pohdittu kolmatta vaihtoehtoa. Työtön voi nimittäin työllistyä myös omaan työhön.

Omaa työtään tekevistä puhutaan siis sujuvasti, vaikka työoikeus ei tunne oman työn käsitettä; työoikeushan tarkastelee erityisesti työsopimussuhteeseen liittyviä kysymyksiä, eikä siinä ole tilaa kolmannelle vaihtoehdolle. Esimerkiksi työterveyshuoltolaissa puhutaan yrittäjistä ja muista omaa työtään tekevistä. Verottaja tunnistaa myös yksityisen elinkeinonharjoittajan. Johonkin tarpeeseen nämäkin puhetavat ja erottelut perustuvat.

Ajankohtaiseksi pohdinnan on tehnyt keskustelu alustataloudesta. Äärimmilleen pelkistäen voidaan sanoa, että alustataloudessa työvoimaa tarjoava työntekijä ei enää etsi markkinoilta eli alustalta työnantajaa vaan työsuoritteen tarvitsijaa.

Lue lisää »

Sopimisen edistäminen

Keskiviikko 3.4.2019 klo 8.06 - Leo Suomaa

Teollisuuden palkansaajat TP ry sai Elinkeinoelämän keskusliiton työmarkkinajohtajan tehtävästä eläkkeelle jääneeltä Lasse Laatuselta arvion, jonka mukaan keskitetyt tai sopimusryhmittäin tehdyt sopimukset ovat niin arvokas asia, että kaikkien työmarkkinaosapuolten kannattaisi pitää niistä kiinni. Laatunen antaa kokemusesimerkkejä, kuten etuuksien sopeutuksia ja lakkauttamisia tai eläkeiän nostoa, työmarkkinakonsensuksen avulla rauhanomaisesti läpi viedyistä poliittisesti vaikeista uudistuksista. Arvion mukaan tulevaisuudessa työmarkkinajärjestöjen keskinäisin neuvotteluin pitäisi rohkeasti tarttua myös vaikeimmin uudistettavaan lainsäädäntöön eli työehtosopimuslain ja työriitojen sovittelulain uudistamiseen, mutta minne sitten tarkkaan ottaen osuukaan julkisuudessa esitetty toivomus: Kuunnelkaa edes Laatusta!

Lue lisää »

Paikallisesti neuvoteltavia asioita?

Sunnuntai 24.3.2019 klo 6.35 - Leo Suomaa

On ilmeistä, että yleinen puhe paikallisen sopimisen laajentamisesta synnyttää pelkkää hämmennystä.

Kukaan tai mikään ei liene kiistänyt nykyistä kehittyneemmän paikallisen sopimisen tarpeellisuutta. Tässä valossa olisi kummallista, jos sen edellytyksistä, sisällöstä ja toteutustavasta ei pystyttäisi muodostamaan myös yhteistä näkemystä.

Lue lisää »

Taas alkaa taistelu...

Maanantai 18.3.2019 klo 20.01 - Leo Suomaa

Paikallinen sopiminen palkoista, lomista ja tauoista ei ole ihmeellinen asia. Monissa työehtosopimuksissa on sopimusmääräyksiä näistä asioista. Hyvin suoraviivaisesti. Paikallisten sopimusten sisällöstä työnantaja- ja työntekijäosapuolen välillä ei ole periaatteellista, sopimista estävää erimielisyyttä.

Millään työpaikalla ei voida paikallisesti sopia pakottavan lainsäädännön rikkomisesta. Ei voida, vaikka kuinka haluttaisi. Kansainvälisiin sopimuksiin perustuvan lainsäädännön tarkoituksena on suojata työntekijää. Käytännössä paikallinen sopiminen esimerkiksi palkoista tarvitsisi kivijalakseen yleissitovan työehtosopimuksen tai vähimmäispalkkalain taikka jonkin, luultavasti hyvin monimutkaisen tavan sovittaa toisiinsa niiden vaatimukset.

Mutta miten neuvottelut aloitetaan? Ketkä tai mitkä neuvottelevat paikallisesti? Saako neuvotteluissa käyttää yrityksen ulkopuolista asiantuntijaa? Kuinka sopimus kirjataan? Miten se annetaan tiedoksi niille, joita se koskee? Ketkä ovat siihen sidottuja ja miten ja mihin se heidät velvoittaa? Onko paikallisella sopimuksella jälkivaikutus? Miten käsitellään paikallista sopimusta koskevat riidat (jos niitä nyt sattuisi tulemaan)?

Näillä pääsee keskustelun alkuun, jos ja kun paikallisia neuvotteluja ja sopimuksia tavoitellaan.

Lue lisää »

Ansiosidonnainen tuloero

Maanantai 7.1.2019 klo 9.13 - Leo Suomaa

Naisten ja miesten ansiosidonnaiset tuloerot ovat olleet vuosikymmenestä toiseen jokseenkin samansuuruiset. Suomen miesten yhteenlasketut vuotuiset palkkatulot ovat lähes 8000 miljoonaa euroa suuremmat kuin naisten yhteenlasketut tulot.  Naisten ja miesten vuotuinen palkkaero, siis noin 8000 miljoonaa euroa, on suuruusluokaltaan saman kokoinen kuin ovat esimerkiksi valtion vuotuiset tulot valmisteveroista tai opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan vuotuiset menot.

Voiko asialle tehdä muuta kuin ihmetellä ja voivotella? Ainakin sitä voi yrittää lähestyä useammasta eri näkökulmasta.

Lue lisää »

Mitä kolmikannalle sitten pitäisi tehdä?

Perjantai 16.11.2018 klo 15.02 - Leo Suomaa

ILO:n kolmikantaperiaate on hallituksen käytössä ja käytännössä toimiva menetelmä.

Parhaimmillaan kolmikanta on toimivaa vuoropuhelua valtiovallan, työnantajien ja palkansaajien kesken. Hallituksen kannattaa hyödyntää se paremmin. Järjestöiltä se edellyttää halua ymmärtää toisten näkökulmia. Aivan olennaista on jaettu ymmärrys muutosten tarpeellisuudesta.

Lue lisää »

Fjäder Holmströmin kuopassa

Tiistai 30.10.2018 klo 20.40 - Leo Suoma

Oikeastaan puheenjohtaja Fjäder kertoi huolimattomin sanavalinnoin sen millaisia palkkausjärjestelmiä Suomessa jo on; mutta huolimattomuus onkin se synti, jota edunvalvoja ei ainakaan saisi tehdä. 

Hän  näyttää pohdinnoillaan langenneen kuoppaan, jonka professori Holmström kaivoi yhdenvertaisuuslainsäädännöstä piittaamattomilla puheillaan palkan maksamisesta sillä perusteella, mistä maasta työntekijä tulee.

Lue lisää »

Paikalliset työehtoneuvottelut

Torstai 12.7.2018 - Leo Suomaa

Jos joku tosissaan tavoittelisi paikallista sopimista, hän tekisi siitä konkreettisen ehdotuksen. Pelkästään toistamalla asia ei etene. Paikallinen sopiminen toteutuu, jos on toteutuakseen vain, jos sille on sekä kysyntää että tarjontaa. Pelkkä markkinointi ei riitä.

Lue lisää »

Taistelu työehtojen yleissitovuuden purkamisesta

Tiistai 19.6.2018 - Leo Suomaa

Talouselämä 23/2018 julisti, että taistelu työehtojen yleissitovuuden purkamisesta on alkanut.

Yleissitovuuden purkaminen voi tarkoittaa erilaisia pyrkimyksiä.

On hyvä nostaa pöydälle myös se, mistä ainakin on kysymys Talouselämän kuuluttamassa taistelussa työehtojen yleissitovuuden purkamisesta.

Lue lisää »

Keskitettyä kattavampi ja suppeampi

Maanantai 11.6.2018 - Leo Suomaa

Juha Akkanen on kirjoittanut Helsingin Sanomiin 7.6.2018 kolumnin siitä, mistä ja kuinka 2017 alkaneella neuvottelukierroksella sovittiin. Akkanen nostaa esille päällimmäisenä mieleensä jääneen asian ja kolme olennaista huomiotaan. Mitä muita huomioita hän olisi voinut tehdä tai valita?

Lue lisää »

Paikallinen sopiminen

Perjantai 18.5.2018 klo 8.55 - Leo Suomaa

Tämän vuoden työehtosopimusneuvottelujen yksi erikoinen riita koski rahoitusalan paikallista sopimista. Ulkopuolisen korvin kuultuna erikoista oli se, että työntekijäpuoli vaati ja työnantajapuoli vastusti paikallista sopimista. Tavallisempaa on, että työantajapuoli vaatii ja työntekijäpuoli vastustaa paikallista sopimista.

Paikallisen sopimisen laajentamista tavoittelevien odottaisi käyttävän luovaa mielikuvitustaan. Nykyistä laajemman paikallisen sopimisen hyväksyttävyydelle pitää luoda ja esittää perusteet, jos sitä tosissaan halutaan.

Lue lisää »

Liiallisen uudistusinnon vaarallisuus

Keskiviikko 14.3.2018 - Leo Suomaa

Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kolmikantaperiaate on ollut se periaate, jota Suomessa on enemmän tai vähemmän muodollisesti tai virallisesti sovellettu vuosikymmenten ajan. 

Kolmikantaperiaate tarkoittaa työmarkkinaosapuolten oikeutta ja velvollisuutta myötävaikuttaa työoloja koskevan lainsäädännön syntyyn.

Käytännössä Suomessa on sovellettu tätä pidemmälle ja syvemmälle sopimisen suuntaan menevää yhteistyötä ja kolmikannaksi kutsutaan myös tätä laajemmat osallistujaryhmät kokoavaa valmistelutapaa.

SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Ihalainen ja EK:n entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen ovat (HS 10.3.2018) arvioineet kolmikantaisen työelämän uudistamisen nykytilaa.

Kysymys on myös järjestöjen tulevaisuudesta: ”Osapuolten omalla aloitteellisuudella on suuri merkitys sopimusjärjestelmän olemassaolon puolustamisessa.”

Kokonaan toinen kysymys on sitten se, miten hallitusvetoinen työelämän uudistaminen etenee tai voisi edetä. 

Lue lisää »