Hyvinvoinnin juuria ja tulevaisuutta
Kuolematon korporatismi eli pitkä kihlausPerjantai 7.2.2020 klo 10.50 - Leo Suomaa Loputtomat kihlajaiset (Siltala, 2020) on tuore kirja. Kihlauksella ei ole nykyään juridisia seuraamuksia. Sen sijaan kirjassa kerrotulla kihlauksella, tammikuun kihlauksella, on ollut, on ja lienee oleva monenlaisia seuraamuksia. Sen juoni on kerrottu työnantajien näkökulmaa valaisten ja on tavallaan hämmästyttävää, että siihen on tarvittu 400 sivua ja liitteet. Saman näkökulman kiteytti aikoinaan Työnantajain yleisen ryhmän toimitusjohtaja Lauri Saurama neljäksi sanaksi: pienet palkat ja työrauha. Toki kirja antaa sävyjä näihin sanoihin. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työehtosopimus, korporatismi, kolmikanta, työmarkkinajärjestöt |
Sopimisen edistäminenKeskiviikko 3.4.2019 klo 8.06 - Leo Suomaa Teollisuuden palkansaajat TP ry sai Elinkeinoelämän keskusliiton työmarkkinajohtajan tehtävästä eläkkeelle jääneeltä Lasse Laatuselta arvion, jonka mukaan keskitetyt tai sopimusryhmittäin tehdyt sopimukset ovat niin arvokas asia, että kaikkien työmarkkinaosapuolten kannattaisi pitää niistä kiinni. Laatunen antaa kokemusesimerkkejä, kuten etuuksien sopeutuksia ja lakkauttamisia tai eläkeiän nostoa, työmarkkinakonsensuksen avulla rauhanomaisesti läpi viedyistä poliittisesti vaikeista uudistuksista. Arvion mukaan tulevaisuudessa työmarkkinajärjestöjen keskinäisin neuvotteluin pitäisi rohkeasti tarttua myös vaikeimmin uudistettavaan lainsäädäntöön eli työehtosopimuslain ja työriitojen sovittelulain uudistamiseen, mutta minne sitten tarkkaan ottaen osuukaan julkisuudessa esitetty toivomus: Kuunnelkaa edes Laatusta! |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kolmikanta, työmarkkinakonsensus, työehtosopimus, keskitetty ratkaisu, työmarkkinajärjestelmä, työehtosopimuslaki, työriitojen sovittelulaki |
Mitä kolmikannalle sitten pitäisi tehdä?Perjantai 16.11.2018 klo 15.02 - Leo Suomaa ILO:n kolmikantaperiaate on hallituksen käytössä ja käytännössä toimiva menetelmä. Parhaimmillaan kolmikanta on toimivaa vuoropuhelua valtiovallan, työnantajien ja palkansaajien kesken. Hallituksen kannattaa hyödyntää se paremmin. Järjestöiltä se edellyttää halua ymmärtää toisten näkökulmia. Aivan olennaista on jaettu ymmärrys muutosten tarpeellisuudesta. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kolmikanta, kolmikantaperiaate, työmarkkinajärjestöt, tulopolitiikka, työehtosopimus, ILO |
Liiallisen uudistusinnon vaarallisuusKeskiviikko 14.3.2018 - Leo Suomaa Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kolmikantaperiaate on ollut se periaate, jota Suomessa on enemmän tai vähemmän muodollisesti tai virallisesti sovellettu vuosikymmenten ajan. Kolmikantaperiaate tarkoittaa työmarkkinaosapuolten oikeutta ja velvollisuutta myötävaikuttaa työoloja koskevan lainsäädännön syntyyn. Käytännössä Suomessa on sovellettu tätä pidemmälle ja syvemmälle sopimisen suuntaan menevää yhteistyötä ja kolmikannaksi kutsutaan myös tätä laajemmat osallistujaryhmät kokoavaa valmistelutapaa. SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Ihalainen ja EK:n entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen ovat (HS 10.3.2018) arvioineet kolmikantaisen työelämän uudistamisen nykytilaa. Kysymys on myös järjestöjen tulevaisuudesta: ”Osapuolten omalla aloitteellisuudella on suuri merkitys sopimusjärjestelmän olemassaolon puolustamisessa.” Kokonaan toinen kysymys on sitten se, miten hallitusvetoinen työelämän uudistaminen etenee tai voisi edetä. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kolmikanta, sopimusjärjestelmä, työelämä |