Hyvinvoinnin juuria ja tulevaisuutta
Onko kolmannen poissuljetun laki poissuljettavissa?Lauantai 2.11.2019 - Leo Suomaa Jos työtä suorittava henkilö ei ole työntekijä, hänet selitetään yrittäjäksi: kolmannen poissuljetun ”laki”. Työttömyysturvan puolella on pohdittu kolmatta vaihtoehtoa. Työtön voi nimittäin työllistyä myös omaan työhön. Omaa työtään tekevistä puhutaan siis sujuvasti, vaikka työoikeus ei tunne oman työn käsitettä; työoikeushan tarkastelee erityisesti työsopimussuhteeseen liittyviä kysymyksiä, eikä siinä ole tilaa kolmannelle vaihtoehdolle. Esimerkiksi työterveyshuoltolaissa puhutaan yrittäjistä ja muista omaa työtään tekevistä. Verottaja tunnistaa myös yksityisen elinkeinonharjoittajan. Johonkin tarpeeseen nämäkin puhetavat ja erottelut perustuvat. Ajankohtaiseksi pohdinnan on tehnyt keskustelu alustataloudesta. Äärimmilleen pelkistäen voidaan sanoa, että alustataloudessa työvoimaa tarjoava työntekijä ei enää etsi markkinoilta eli alustalta työnantajaa vaan työsuoritteen tarvitsijaa. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: alustatalous, työttömyysturva, työsuhde, työsopimus, työntekijä, yrittäjä, omaa työtään tekevä, työoikeus |
Paikallisesti neuvoteltavia asioita?Sunnuntai 24.3.2019 klo 6.35 - Leo Suomaa On ilmeistä, että yleinen puhe paikallisen sopimisen laajentamisesta synnyttää pelkkää hämmennystä. Kukaan tai mikään ei liene kiistänyt nykyistä kehittyneemmän paikallisen sopimisen tarpeellisuutta. Tässä valossa olisi kummallista, jos sen edellytyksistä, sisällöstä ja toteutustavasta ei pystyttäisi muodostamaan myös yhteistä näkemystä. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: palkka, yleissitovuus, paikallinen sopiminen, työehtosopimus, työnantaja, työntekijä |
Taas alkaa taistelu...Maanantai 18.3.2019 klo 20.01 - Leo Suomaa Paikallinen sopiminen palkoista, lomista ja tauoista ei ole ihmeellinen asia. Monissa työehtosopimuksissa on sopimusmääräyksiä näistä asioista. Hyvin suoraviivaisesti. Paikallisten sopimusten sisällöstä työnantaja- ja työntekijäosapuolen välillä ei ole periaatteellista, sopimista estävää erimielisyyttä. Millään työpaikalla ei voida paikallisesti sopia pakottavan lainsäädännön rikkomisesta. Ei voida, vaikka kuinka haluttaisi. Kansainvälisiin sopimuksiin perustuvan lainsäädännön tarkoituksena on suojata työntekijää. Käytännössä paikallinen sopiminen esimerkiksi palkoista tarvitsisi kivijalakseen yleissitovan työehtosopimuksen tai vähimmäispalkkalain taikka jonkin, luultavasti hyvin monimutkaisen tavan sovittaa toisiinsa niiden vaatimukset. Mutta miten neuvottelut aloitetaan? Ketkä tai mitkä neuvottelevat paikallisesti? Saako neuvotteluissa käyttää yrityksen ulkopuolista asiantuntijaa? Kuinka sopimus kirjataan? Miten se annetaan tiedoksi niille, joita se koskee? Ketkä ovat siihen sidottuja ja miten ja mihin se heidät velvoittaa? Onko paikallisella sopimuksella jälkivaikutus? Miten käsitellään paikallista sopimusta koskevat riidat (jos niitä nyt sattuisi tulemaan)? Näillä pääsee keskustelun alkuun, jos ja kun paikallisia neuvotteluja ja sopimuksia tavoitellaan. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: palkka, yleissitovuus, paikallinen sopiminen, työehtosopimus, työnantaja, työntekijä |
Kukaan ei tule kertomaan jäsenyyden eduistaKeskiviikko 28.11.2018 klo 18.33 - Leo Suomaa Ammattiliittojen jäsenmäärien nykyinen väheneminen saattaa johtua osittain samasta syystä kuin niiden kasvu vuosikymmeniä sitten. Ympäri on käyty ja yhteen tultu: nyt ei ”kukaan työpaikalla tule kertomaan jäsenyyden eduista ja kysymään kiinnostaisiko liittyä”. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: nuoret työntekijät, työmarkkinajärjestöt, ay-liike, ammatillinen järjestäytyminen, järjestäytymisaste, SAK, Akava, STTK |