Hyvinvoinnin juuria ja tulevaisuutta

Vähimmäispalkkadirektiivi

Torstai 16.1.2020 - Leo Suomaa

Euroopan komissio pohtii asioita, joilla voi olla suurikin vaikutus Suomen työmarkkinajärjestelmään. Toinen koskee alustatyötä. 

Toinen koskee vähimmäispalkkalainsäädäntöä, eurooppalaista minimipalkkadirektiiviä. Suomi on yksi niistä EU:n jäsenvaltioista, joissa ei ole vähimmäispalkkalakia tai ei ainakaan ole säädetty vähimmäispalkan määrästä. 

Melko varmaa on kuitenkin yksi asia. Minimipalkkadirektiivi ei paranna Suomen työnantajien palkanmaksukykyä eikä luultavasti lisää palkansaajien ansiotuloja. 

Lue lisää »

Ylös jostain palkkakuopasta

Keskiviikko 6.11.2019 - Leo Suomaa

Naisten ja miesten palkkaero eli vuositasolla yhteenlaskettujen palkkatulojen ero on kansantalouden tasolla sangen suuri. Prosentteina se on 16 prosenttia ja rahana 7–8 miljardia euroa. 

Olennainen osa naisten ja miesten palkkaerosta johtuu segregaatiosta eli siitä, että naiset ja miehet ovat eri ammateissa, eri tasoisissa tehtävissä ja eri sopimusalojen töissä. 

Kenen tai minkä asiana on kattaa se naisten ja miesten ansiotuloero, joka johtuu siitä – kuten kärjistäen on sanottu – ”kuka hakee lapset päivähoidosta”?  Vaikuttaako asiaan tai saako siihen vaikuttaa se, millainen oikeus ja mahdollisuus perheillä on valita? Millainen perhetyöuudistus tarvittaisiin?

Lue lisää »

Palkka-avoimuus, perusteettomat palkkaerot ja samapalkkaisuus

Maanantai 1.4.2019 klo 19.36 - Leo Suomaa

Alexandra Gripenberg päiväsi 23.11.1898 kirjoituksensa Sama työ, sama palkka. Keskustelu jatkuu taas joko seuraavissa hallitusneuvotteluissa tai hallituksen ensimmäisinä kuukausina. Puheeksi tulevat oletettavasti samapalkkaisuus, palkka-avoimuus ja perusteettomat palkkaerot. Suomen hallituksilla on ollut toistakymmentä vuotta samapalkkaisuusohjelma, ja niin lienee vastakin. Palkka-avoimuudesta on tuore selvitys.

Segregaation purkaminen on työnantajapuolen suosima ratkaisu naisten ja miesten ansiotuloerojen kaventamiseksi. Sehän voi purkautua tai voidaan purkaa ilman, että työnantajien palkkamenot kasvavat. Palkansaajapuolelta on kuitenkin sanottu, että lisää rahaakin pitää tulla. Sen mukaisesti on kannatettu työ- ja virkaehtosopimusten naispalkkaeriä, joilla on korotettu pienimpiä palkkoja. Naisten ja miesten keskimääräisen palkkaeron kaventamiseksi se on kuitenkin hidas tie verrattuna siihen, että naisia olisi yhtä paljon kuin miehiä myös parhaiten palkatuissa töissä. 

Lue lisää »

Paikallisesti neuvoteltavia asioita?

Sunnuntai 24.3.2019 klo 6.35 - Leo Suomaa

On ilmeistä, että yleinen puhe paikallisen sopimisen laajentamisesta synnyttää pelkkää hämmennystä.

Kukaan tai mikään ei liene kiistänyt nykyistä kehittyneemmän paikallisen sopimisen tarpeellisuutta. Tässä valossa olisi kummallista, jos sen edellytyksistä, sisällöstä ja toteutustavasta ei pystyttäisi muodostamaan myös yhteistä näkemystä.

Lue lisää »

Taas alkaa taistelu...

Maanantai 18.3.2019 klo 20.01 - Leo Suomaa

Paikallinen sopiminen palkoista, lomista ja tauoista ei ole ihmeellinen asia. Monissa työehtosopimuksissa on sopimusmääräyksiä näistä asioista. Hyvin suoraviivaisesti. Paikallisten sopimusten sisällöstä työnantaja- ja työntekijäosapuolen välillä ei ole periaatteellista, sopimista estävää erimielisyyttä.

Millään työpaikalla ei voida paikallisesti sopia pakottavan lainsäädännön rikkomisesta. Ei voida, vaikka kuinka haluttaisi. Kansainvälisiin sopimuksiin perustuvan lainsäädännön tarkoituksena on suojata työntekijää. Käytännössä paikallinen sopiminen esimerkiksi palkoista tarvitsisi kivijalakseen yleissitovan työehtosopimuksen tai vähimmäispalkkalain taikka jonkin, luultavasti hyvin monimutkaisen tavan sovittaa toisiinsa niiden vaatimukset.

Mutta miten neuvottelut aloitetaan? Ketkä tai mitkä neuvottelevat paikallisesti? Saako neuvotteluissa käyttää yrityksen ulkopuolista asiantuntijaa? Kuinka sopimus kirjataan? Miten se annetaan tiedoksi niille, joita se koskee? Ketkä ovat siihen sidottuja ja miten ja mihin se heidät velvoittaa? Onko paikallisella sopimuksella jälkivaikutus? Miten käsitellään paikallista sopimusta koskevat riidat (jos niitä nyt sattuisi tulemaan)?

Näillä pääsee keskustelun alkuun, jos ja kun paikallisia neuvotteluja ja sopimuksia tavoitellaan.

Lue lisää »

Ansiosidonnainen tuloero

Maanantai 7.1.2019 klo 9.13 - Leo Suomaa

Naisten ja miesten ansiosidonnaiset tuloerot ovat olleet vuosikymmenestä toiseen jokseenkin samansuuruiset. Suomen miesten yhteenlasketut vuotuiset palkkatulot ovat lähes 8000 miljoonaa euroa suuremmat kuin naisten yhteenlasketut tulot.  Naisten ja miesten vuotuinen palkkaero, siis noin 8000 miljoonaa euroa, on suuruusluokaltaan saman kokoinen kuin ovat esimerkiksi valtion vuotuiset tulot valmisteveroista tai opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan vuotuiset menot.

Voiko asialle tehdä muuta kuin ihmetellä ja voivotella? Ainakin sitä voi yrittää lähestyä useammasta eri näkökulmasta.

Lue lisää »

Taistelu työehtojen yleissitovuuden purkamisesta

Tiistai 19.6.2018 - Leo Suomaa

Talouselämä 23/2018 julisti, että taistelu työehtojen yleissitovuuden purkamisesta on alkanut.

Yleissitovuuden purkaminen voi tarkoittaa erilaisia pyrkimyksiä.

On hyvä nostaa pöydälle myös se, mistä ainakin on kysymys Talouselämän kuuluttamassa taistelussa työehtojen yleissitovuuden purkamisesta.

Lue lisää »

Keskitettyä kattavampi ja suppeampi

Maanantai 11.6.2018 - Leo Suomaa

Juha Akkanen on kirjoittanut Helsingin Sanomiin 7.6.2018 kolumnin siitä, mistä ja kuinka 2017 alkaneella neuvottelukierroksella sovittiin. Akkanen nostaa esille päällimmäisenä mieleensä jääneen asian ja kolme olennaista huomiotaan. Mitä muita huomioita hän olisi voinut tehdä tai valita?

Lue lisää »

Aikuisten leikkiä?

Tiistai 13.3.2018 - Leo Suomaa

Mikä pakko on ajatella, että ihminen on homo faber? Jospa ihminen onkin homo ludens: Työ on aikuisten leikkiä. Ollaan siis reilusti eri mieltä käsitteistään tarkan J.V. Snellmanin näkemyksen kanssa: ”Työ ei ole muutettava leikiksi, sillä se on täyttä todentekoa; leikki ei ole muutettava työksi, sillä leikki on ja sen pitää olla huvia.”

Lue lisää »