Hyvinvoinnin juuria ja tulevaisuutta
Luottamus ja osallisuusPerjantai 8.2.2019 klo 14.21 - Leo Suomaa Jossain tapauksessa osallistuminen ja osallistaminen käyvät yhtä jalkaa tai ne ovat ainakin yhteentoimivat asiat. Siinä tapauksessa voidaan arvella, että työntekijä ehkä myös kokee olevansa osallinen. Osallisuuden kokemuksesta ei tiettävästi ole havaittu olevan haittaa. Tuoreet esimerkit hoito- ja hoiva-alalta kertovat karua kieltään. Töissä ollaan, mutta osallisuutta ei koeta olevan. Jotta omavalvonta olisi vaikuttavaa, henkilöstön edustajilla pitää olla lakiin perustuva mahdollisuus tarvittaessa myös kyseenalaistaa työnantajan tai esimiehen työnjohto-oikeutensa perusteella tekemä ratkaisu. Se on olennainen osa toimivaa työnantajan omavalvontaa. Tarvittavaa valtaa voidaan ja pitää antaa. Miksei ammattilaisiin luotettaisi edes sen verran, että heillä olisi lupa kysyä ja oikeus saada vastaus? |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ammattiosasto, osallisuus, osallistaminen, osallistuminen, osapuolet, luottamusmies, työmarkkinat, työnjohto-oikeus, luottamus, yhteistoiminta |
Ansiosidonnainen tuloeroMaanantai 7.1.2019 klo 9.13 - Leo Suomaa Naisten ja miesten ansiosidonnaiset tuloerot ovat olleet vuosikymmenestä toiseen jokseenkin samansuuruiset. Suomen miesten yhteenlasketut vuotuiset palkkatulot ovat lähes 8000 miljoonaa euroa suuremmat kuin naisten yhteenlasketut tulot. Naisten ja miesten vuotuinen palkkaero, siis noin 8000 miljoonaa euroa, on suuruusluokaltaan saman kokoinen kuin ovat esimerkiksi valtion vuotuiset tulot valmisteveroista tai opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan vuotuiset menot. Voiko asialle tehdä muuta kuin ihmetellä ja voivotella? Ainakin sitä voi yrittää lähestyä useammasta eri näkökulmasta. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: palkka, samapalkkaisuus, tuloero, työehtosopimus, tasa-arvo, segregaatio, työmarkkinat, perhevapaat |
Tällä kertaa tekoälyajan näköalojaPerjantai 29.6.2018 - Leo Suomaa Tekoälyajan työtä on selvitetty työryhmässä ja tulokset on julkaistu otsikolla Tekoälyajan työ. Mitä vaikutuksia tekoälyllä on tai voi olla. Etualalle ovat nousseet huolen aiheet. Tekoälyn avaamien mahdollisuuksien maalailu jää työryhmän muistiossa vähälle. Tekoäly – ilmeneepä se sitten tekojärkenä, tekotunteena, tekoluovuutena tai esimerkiksi tekovastuuna – meillä on, mutta kansallisen luottamusloikan tarpeellisuus voidaan tiivistää yhdeksi virkkeeksi: Liki mahdoton olisi tilanne, jossa väestön enemmistö kokisi asemansa heikentyvän. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tekoäly, työ, työmarkkinat, luova tuho, työllisyys, hyvinvointi, osaaminen |