Hyvinvoinnin juuria ja tulevaisuutta

Miksi puhutaan valtakunnansovittelijasta?

Maanantai 20.1.2020 - Leo Suomaa

Työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut ovat hyvällä alulla. 

Uusi piirre on näkyvä ja äänekäs valtakunnansovittelijan arvostelu.

Vuokko Piekkala sanoi ääneen sen, minkä hänen edeltäjänsä Minna Helle oli jo sanonut ääneen, mutta mikä edellisten valtakunnansovittelijoiden aikana oli luettavissa vain oikeustieteen perusteoksista. Hän nimittäin ilmoitti puolustavansa niin sanottua työmarkkinoiden yleistä linjaa.

Toinen syy ottaa puheeksi valtakunnansovittelija on kilpailukykysopimuksesta ja Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) sääntömuutoksesta johtuva asetelma. 

Kolmas syy keskusteluun valtakunnansovittelijasta on epämääräisempi. Se on muotoiltu väitteeksi, että valtakunnansovittelija Piekkalalla ei ole riittävästi auktoriteettia

Lue lisää »

Sovittelija ja sovittelu

Perjantai 27.12.2019 - Leo Suomaa

Suomen talouskasvuksi vuonna 2020 ennustetaan noin yhtä prosenttia. Vertailun vuoksi esimerkiksi niin sanottujen kiky-tuntien hinnaksi on arvioitu vähän toista prosenttia. Myös työnantajat käyvät nykyisin neuvottelupöytään ja niin muodoin tulevat myös työriitojen sovitteluun omine tavoitteineen.

Palkansaajajärjestöissä ratkaisua kipukohtiin on haettu sovittelujärjestelmän muuttamisesta.

Esikuvaksi on tarjottu Ruotsia, mutta tällä kertaa ei ole puhuttu Tanskasta eikä Norjasta.

Lue lisää »

Antti Palolan avaus

Sunnuntai 15.12.2019 - Leo Suomaa

STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan mukaan nykyistä työriitojen sovittelua olisi syytä uudistaa. Avaus on merkittävä ja rohkeakin. Jos työriitoja koskeva lainsäädäntö avataan, on todennäköistä, että pöytään kannetaan monenlaisia aihepiiriin kuuluvia asioita pakkosovittelusta alkaen työtaistelusakkojen määrään saakka.

Palola viittaa jokseenkin yleisin sanamuodoin Ruotsin malliin ja Medlingsinstitutet’iin, ”johon kuuluu useita henkilöitä.”

Uudistamisessa ei kuitenkaan voine olla kysymys pelkästään valtakunnansovittelijan toimiston tarpeellisesta sovittelijamäärästä.

Lue lisää »

Lakkopuheiden lukuopas

Maanantai 11.11.2019 - Leo Suomaa

Yleisen elämänkokemuksen valossa mitään erityistä ei tapahtunut, kun Postin lakko alkoi. PAU ja Palta eivät vielä saaneet syntymään työehtosopimusta. Useimmat lakot on kuitenkin lopetettu sopimuksella. Kerrotaan, että ainoana poikkeuksena olisi muinainen Elannon hevosmiesten lakko. Luultavasti se myös säilyttää ainoalaatuisen poikkeusasemansa.

Kun työehtoneuvottelut eivät ole johtaneet sopimukseen, varsinkin silloin asia alkaa elättää ainakin neljää diskurssia. Osapuolet puhuvat (1) toisilleen, (2) omilleen, (3) medialle ja suurelle yleisölle sekä (4) valtakunnansovittelijalle.  

Vaikka puhutaan samasta aiheesta, näiden neljän eri puhe- tai esitystavan muoto, säännöt, kohde ja päämäärät ovat erilaiset. Melko ratkaiseva asia on se, kuka on oletettu kuuntelija eli puhujan tarkoittama viestin vastaanottaja.

Lue lisää »

Sopimisen edistäminen

Keskiviikko 3.4.2019 klo 8.06 - Leo Suomaa

Teollisuuden palkansaajat TP ry sai Elinkeinoelämän keskusliiton työmarkkinajohtajan tehtävästä eläkkeelle jääneeltä Lasse Laatuselta arvion, jonka mukaan keskitetyt tai sopimusryhmittäin tehdyt sopimukset ovat niin arvokas asia, että kaikkien työmarkkinaosapuolten kannattaisi pitää niistä kiinni. Laatunen antaa kokemusesimerkkejä, kuten etuuksien sopeutuksia ja lakkauttamisia tai eläkeiän nostoa, työmarkkinakonsensuksen avulla rauhanomaisesti läpi viedyistä poliittisesti vaikeista uudistuksista. Arvion mukaan tulevaisuudessa työmarkkinajärjestöjen keskinäisin neuvotteluin pitäisi rohkeasti tarttua myös vaikeimmin uudistettavaan lainsäädäntöön eli työehtosopimuslain ja työriitojen sovittelulain uudistamiseen, mutta minne sitten tarkkaan ottaen osuukaan julkisuudessa esitetty toivomus: Kuunnelkaa edes Laatusta!

Lue lisää »

Avaus ja yleinen linja

Torstai 5.7.2018 - Leo Suomaa

Käytännössä on katsottu, että sovittelussaan valtakunnansovittelija on jollakin tavalla sidottu noudattamaan työmarkkinoilla syntynyttä yleistä linjaa. Tuskin valtakunnansovittelija kuitenkaan asettuisi poikkiteloin, jos osapuolet yhteisen tahtonsa mukaisesti, mutta yleisestä linjasta poiketen, pyrkisivät liittokierroksella esimerkiksi kuromaan umpeen naisten ja miesten palkkaeroja. Mutta muodostuuko liittokierroksella yleinen linja silloin, kun kierroksen avaava ala tekee sopimuksen vai vaikkapa vasta sitten, kun pari seuraavaa sopimusta on linjassa sen kanssa?

Lue lisää »

Järjestä ja tunteista

Lauantai 19.5.2018 - Leo Suomaa

Minna Helle julkaisi kirjan Järki ja tunteet. Hän paljastaa siinä joitakin piirteitä myös sovittelijana toimimisestaan. Semmoista ei aikaisemmin ole sovittelusta juuri tehty. Eräs hänen edeltäjistään sanoi, että jääköön työriitojen osapuolille mahdollisuus muistelmissaan kuvitella, mitä he luulivat valtakunnansovittelijan ajatelleen.

Ikimuistoisena tapana on ollut, etteivät työmarkkinaosapuolet arvostele valtakunnansovittelijaa ainakaan julkisesti. Mutta eivätpä valtakunnansovittelijatkaan aikaisemmin ole olleet mukana sosiaalisessa mediassa ja julkisessa keskustelussa samaan tapaan kuin Minna Helle. Helposti yhdestä muutoksesta seuraa toinenkin.

Lue lisää »