Hyvinvoinnin juuria ja tulevaisuutta
"Kovaan vastataan kovalla"Torstai 20.8.2020 klo 14.24 - Leo Suomaa Nyrkkisääntönä on ollut, että keskusjärjestöjen kesken ei kyseenalaisteta fundamentteja ja, jos jokin muu taho yrittää semmoista, työmarkkinajärjestöt asettuvat yhdessä puolustamaan niitä. Tähän nähden STTK:n johtaja Katarina Murron kirjoitus Sopimusyhteiskunnan murentaminen haastaa direktio-oikeuden on merkille pantava puheenvuoro. Murto kirjoittaa: ”Kovaan vastataan kovalla, jos yhteistyöhalua tai -kykyä ei ole.” Yksi työnantajapuolen fundamenteista, todellinen silmäteräasia, on ollut työnantajan direktio-oikeus. Nyt Murto ottaa tämän varjellun aarteen puheeksi mahdollisena neuvottelu- tai työriita- ja sopimuskysymyksenä: ”lienee selvää, että myös direktio-oikeutta tulee kaventaa.” |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työnantaja, palkansaaja, direktio-oikeus, työmarkkinakeskusjärjestö, elinkeinoelämä, työriita |
Sovittelija ja sovitteluPerjantai 27.12.2019 - Leo Suomaa Suomen talouskasvuksi vuonna 2020 ennustetaan noin yhtä prosenttia. Vertailun vuoksi esimerkiksi niin sanottujen kiky-tuntien hinnaksi on arvioitu vähän toista prosenttia. Myös työnantajat käyvät nykyisin neuvottelupöytään ja niin muodoin tulevat myös työriitojen sovitteluun omine tavoitteineen. Palkansaajajärjestöissä ratkaisua kipukohtiin on haettu sovittelujärjestelmän muuttamisesta. Esikuvaksi on tarjottu Ruotsia, mutta tällä kertaa ei ole puhuttu Tanskasta eikä Norjasta. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtakunnansovittelija, sovittelu, työriita, palkanmuodostus, kilpailukyky, työllisyys, Suomen malli, Ruotsin malli |
Antti Palolan avausSunnuntai 15.12.2019 - Leo Suomaa STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan mukaan nykyistä työriitojen sovittelua olisi syytä uudistaa. Avaus on merkittävä ja rohkeakin. Jos työriitoja koskeva lainsäädäntö avataan, on todennäköistä, että pöytään kannetaan monenlaisia aihepiiriin kuuluvia asioita pakkosovittelusta alkaen työtaistelusakkojen määrään saakka. Palola viittaa jokseenkin yleisin sanamuodoin Ruotsin malliin ja Medlingsinstitutet’iin, ”johon kuuluu useita henkilöitä.” Uudistamisessa ei kuitenkaan voine olla kysymys pelkästään valtakunnansovittelijan toimiston tarpeellisesta sovittelijamäärästä.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Medlingsinstitutet, valtakunnansovittelija, sovittelu, työriita, palkanmuodostus, kilpailukyky, työllisyys, Suomen malli, Ruotsin malli |
Lakkopuheiden lukuopasMaanantai 11.11.2019 - Leo Suomaa Yleisen elämänkokemuksen valossa mitään erityistä ei tapahtunut, kun Postin lakko alkoi. PAU ja Palta eivät vielä saaneet syntymään työehtosopimusta. Useimmat lakot on kuitenkin lopetettu sopimuksella. Kerrotaan, että ainoana poikkeuksena olisi muinainen Elannon hevosmiesten lakko. Luultavasti se myös säilyttää ainoalaatuisen poikkeusasemansa. Kun työehtoneuvottelut eivät ole johtaneet sopimukseen, varsinkin silloin asia alkaa elättää ainakin neljää diskurssia. Osapuolet puhuvat (1) toisilleen, (2) omilleen, (3) medialle ja suurelle yleisölle sekä (4) valtakunnansovittelijalle. Vaikka puhutaan samasta aiheesta, näiden neljän eri puhe- tai esitystavan muoto, säännöt, kohde ja päämäärät ovat erilaiset. Melko ratkaiseva asia on se, kuka on oletettu kuuntelija eli puhujan tarkoittama viestin vastaanottaja. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työriita, lakko, sopimus, neuvottelu, sovittelu |
Avaus ja yleinen linjaTorstai 5.7.2018 - Leo Suomaa Käytännössä on katsottu, että sovittelussaan valtakunnansovittelija on jollakin tavalla sidottu noudattamaan työmarkkinoilla syntynyttä yleistä linjaa. Tuskin valtakunnansovittelija kuitenkaan asettuisi poikkiteloin, jos osapuolet yhteisen tahtonsa mukaisesti, mutta yleisestä linjasta poiketen, pyrkisivät liittokierroksella esimerkiksi kuromaan umpeen naisten ja miesten palkkaeroja. Mutta muodostuuko liittokierroksella yleinen linja silloin, kun kierroksen avaava ala tekee sopimuksen vai vaikkapa vasta sitten, kun pari seuraavaa sopimusta on linjassa sen kanssa? |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sovittelu, työriita, valtakunnansovittelija, yleinen linja |
Järjestä ja tunteistaLauantai 19.5.2018 - Leo Suomaa Minna Helle julkaisi kirjan Järki ja tunteet. Hän paljastaa siinä joitakin piirteitä myös sovittelijana toimimisestaan. Semmoista ei aikaisemmin ole sovittelusta juuri tehty. Eräs hänen edeltäjistään sanoi, että jääköön työriitojen osapuolille mahdollisuus muistelmissaan kuvitella, mitä he luulivat valtakunnansovittelijan ajatelleen. Ikimuistoisena tapana on ollut, etteivät työmarkkinaosapuolet arvostele valtakunnansovittelijaa ainakaan julkisesti. Mutta eivätpä valtakunnansovittelijatkaan aikaisemmin ole olleet mukana sosiaalisessa mediassa ja julkisessa keskustelussa samaan tapaan kuin Minna Helle. Helposti yhdestä muutoksesta seuraa toinenkin. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sovittelu, työriita, valtakunnansovittelija |