Hyvinvoinnin juuria ja tulevaisuutta

Onko kolmannen poissuljetun laki poissuljettavissa?

Lauantai 2.11.2019 - Leo Suomaa

Jos työtä suorittava henkilö ei ole työntekijä, hänet selitetään yrittäjäksi: kolmannen poissuljetun ”laki”.

Työttömyysturvan puolella on pohdittu kolmatta vaihtoehtoa. Työtön voi nimittäin työllistyä myös omaan työhön.

Omaa työtään tekevistä puhutaan siis sujuvasti, vaikka työoikeus ei tunne oman työn käsitettä; työoikeushan tarkastelee erityisesti työsopimussuhteeseen liittyviä kysymyksiä, eikä siinä ole tilaa kolmannelle vaihtoehdolle. Esimerkiksi työterveyshuoltolaissa puhutaan yrittäjistä ja muista omaa työtään tekevistä. Verottaja tunnistaa myös yksityisen elinkeinonharjoittajan. Johonkin tarpeeseen nämäkin puhetavat ja erottelut perustuvat.

Ajankohtaiseksi pohdinnan on tehnyt keskustelu alustataloudesta. Äärimmilleen pelkistäen voidaan sanoa, että alustataloudessa työvoimaa tarjoava työntekijä ei enää etsi markkinoilta eli alustalta työnantajaa vaan työsuoritteen tarvitsijaa.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: alustatalous, työttömyysturva, työsuhde, työsopimus, työntekijä, yrittäjä, omaa työtään tekevä, työoikeus

Työntekijyydestä verkostomaisessa organisaatiossa

Maanantai 28.5.2018 - Leo Suomaa

Työsopimuslaki ja muu työlainsäädäntö on ollut palkkatyöntekijöihin kohdistuvien kielteisten uhkien sääntelykeino.

Onko tarpeen ajatella uudella tavalla nykyinen jako, jossa henkilö on joko yrittäjä tai palkansaaja? 

Tarvittaisiinko kolmatta vaihtoehtoa joidenkin kielteisten uhkien sääntelemiseksi vai joidenkin myönteisen mahdollisuuksien edistämiseksi? 

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työ, yöaika, työsuhde, työsuojelu, alustatalous, verkostotalous

Alustatalous eli kuinka asiat voivat olla eri tavoin eri tavalla

Keskiviikko 4.4.2018 - Leo Suomaa

Yritykset ovat tehneet parhaansa vähentääkseen kiinteitä kustannuksiaan. Toimitilat vuokrataan. Valmistus teetetään alihankkijoilla. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä pidetään mahdollisimman pienenä.

Huomio kiinnittyy siihen, mitä ei tarvita, mitä halutaan pienentää mahdollisimman vähiin ja mikä riittää.

Mutta entäpä jos asiakas, kuluttaja tai loppukäyttäjä – millä nimellä ihmistä sitten tullaankin kutsumaan – arvioi esimerkiksi yrityksen kiinteäksi kustannukseksi, josta hän ei välttämättä halua maksaa.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työ, talous, alustatalous, joustavuus, kiinteät kustannukset