Hyvinvoinnin juuria ja tulevaisuutta

Hillitseekö sote-uudistus kustannusten nousua vai ei? Halutaanko säästöjä vai eikö haluta?

Tiistai 29.5.2018 klo 16.47 - Silja Hiironniemi

Sote-keskustelussa on kuohuttanut viime päivinä kaksi toisistaan näennäisesti erillistä asiaa: uudistuksen vaikutusten arviointi ja valinnanvapauden toteutuksen aikataulu. Kun kaikki liittyy kaikkeen, liittyvät nämäkin kaksi asiaa yhteen.

Ensimmäisen myrskyn aiheutti valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäen muistio sote-uudistuksen vaikutuksista sote-menoihin. Se sai tavanomaista jyrkemmän tuomion oppositiopoliitikkojen ja median toimesta. Ainahan valtiovarainministeriön näkemyksiä on arvosteltu, mutta yleensä niiden oikeellisuutta ei juuri ole kyseenalaistettu. Nyt on tehty sitäkin.  

Reaktio oli sen verran jyrkkä, että heräsi epäilys, olivatko arvostelijat lukeneet koko muistion vai reagoivatko he johonkin yksittäiseen kohtaan. Oli siis haettava muistio netistä ja vaivauduttava lukemaan se.

Epäilys siis tuossa vaiheessa noin viikko sitten oli, että luvattuja säästöjä ei synny. Tämän päivän huhumyllyn mukaan perustuslailllisena uhkana onkin se, että niitä tulee ehkä liikaa.

Lue lisää »

Työntekijyydestä verkostomaisessa organisaatiossa

Maanantai 28.5.2018 - Leo Suomaa

Työsopimuslaki ja muu työlainsäädäntö on ollut palkkatyöntekijöihin kohdistuvien kielteisten uhkien sääntelykeino.

Onko tarpeen ajatella uudella tavalla nykyinen jako, jossa henkilö on joko yrittäjä tai palkansaaja? 

Tarvittaisiinko kolmatta vaihtoehtoa joidenkin kielteisten uhkien sääntelemiseksi vai joidenkin myönteisen mahdollisuuksien edistämiseksi? 

Lue lisää »

Järjestä ja tunteista

Lauantai 19.5.2018 - Leo Suomaa

Minna Helle julkaisi kirjan Järki ja tunteet. Hän paljastaa siinä joitakin piirteitä myös sovittelijana toimimisestaan. Semmoista ei aikaisemmin ole sovittelusta juuri tehty. Eräs hänen edeltäjistään sanoi, että jääköön työriitojen osapuolille mahdollisuus muistelmissaan kuvitella, mitä he luulivat valtakunnansovittelijan ajatelleen.

Ikimuistoisena tapana on ollut, etteivät työmarkkinaosapuolet arvostele valtakunnansovittelijaa ainakaan julkisesti. Mutta eivätpä valtakunnansovittelijatkaan aikaisemmin ole olleet mukana sosiaalisessa mediassa ja julkisessa keskustelussa samaan tapaan kuin Minna Helle. Helposti yhdestä muutoksesta seuraa toinenkin.

Lue lisää »

Paikallinen sopiminen

Perjantai 18.5.2018 klo 8.55 - Leo Suomaa

Tämän vuoden työehtosopimusneuvottelujen yksi erikoinen riita koski rahoitusalan paikallista sopimista. Ulkopuolisen korvin kuultuna erikoista oli se, että työntekijäpuoli vaati ja työnantajapuoli vastusti paikallista sopimista. Tavallisempaa on, että työantajapuoli vaatii ja työntekijäpuoli vastustaa paikallista sopimista.

Paikallisen sopimisen laajentamista tavoittelevien odottaisi käyttävän luovaa mielikuvitustaan. Nykyistä laajemman paikallisen sopimisen hyväksyttävyydelle pitää luoda ja esittää perusteet, jos sitä tosissaan halutaan.

Lue lisää »

Vapaavuori ajaa punamultaa valtaan

Keskiviikko 16.5.2018 klo 20.03 - Hiljainen todistaja

Jan Vapaavuori agitoi pääkaupunkiseudun kunnat sotekapinaan. Hankkeen seuraukset ovat kaikkien tiedossa. Neljän kunnan kapinan onnistuminen merkitsisi maan hallituksen kaatumista. Uusien vaalien jälkeen SDP on todennäköinen ykkönen. Kokoomus siirtyy oppositioon. Ja vaikka ei siirtyisikään, yksi on varma.

Mitään valinnan vapautta ei soten mukana enää tule. Sitä ajaa vain kokoomus. Yksin. Muut puolueet löytävät uudessa hallituksessa äkkiä yksimielisyyden maakuntamallista ilman valinnanvapautta.

Miksi siis kokoomuslainen keskuskaupunkikellokas pyrkii kaikin tavoin estämään sote-maakunta-uudistuksen?

Lue lisää »

Luottamusloikka

Maanantai 7.5.2018 - Leo Suomaa

Jos mikään, niin työn tekemisen muodot ja organisoitumisen tavat muuttuivat ja mullistuivat viime vuosisadalla. Onko nyt uumoiltu työn murros tai muutos yhtä suuri, se voidaan arvioida vuosien kuluttua.

Mutta tästäkin mennään eteenpäin, kun otetaan loikka. Nimittäin luottamusloikka. Vaikka kuinka toitotetaan, että muutokset ovat hyviä, sitä ei uskota, jos luottamus puuttuu. Toistaiseksi luottamusloikasta on keskusteltu vähemmän kuin muista, yksinkertaisemmista loikista.

Lue lisää »

Haittaako kotonaolo työuraa vai ei

Tiistai 1.5.2018 klo 11.11 - Markku Lehto

Silmäilin pienellä kiireellä vapunaaton Helsingin Sanomia. Olin jo kääntänyt sivua, kun jokin mielleyhtymä kehotti palaamaan takaisin. Ja siinä se oli. Otsikko, jonka mukaan "pitkä kotonaolo ei aina haittaa työuraa". 

Kotonaolo tarkoitti siis lasten hoitamista kotona. Mutta kuinka kolmen palstan jutulle oli saatu noin epäuutismainen otsikko. Otsikosta selvisi, että kysymys on väitöskirjan tuloksesta. Oliko tutkimus tuottanut tyhjänpäiväiseen tuloksen?  

Vuosia tai oikeastaan vuosikymmeniä on keskusteltu työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta. Tapauksia on löydetty puolesta ja vastaan. Todellinen uutinen olisi ollut, että nyt on tutkimuksella todistettu, että pitkä kotonaolo haittaa työuraa tai päinvastoin että pitkä kotonaolo ei haittaa työuraa. Se on tutkimattakin selvää, että joillekin se on voinut tuottaa haittaa ja joillekin ei.

Tutkimuksen tulos paljastui, kun ryhdyin lukemaan tekstiä. Suomalaisäideistä alle viidesosa kertoi kotona olon tuoneen kielteisiä uravaikutuksia. Toisin sanoen yli 80 % ei ollut sellaisia kokenut. Kouluikäisten lasten vanhemmista 90 % ei katsonut työuransa kärsineen kotonaolosta. Suomalaisäidit olivat muihin Länsi-Euroopan maihin verrattaessa tyytyväisimpiä kotona oloonsa. Tulosten perusteella tutkijan mukaan "ei voi suositella tuetun kotihoidon lyhentämistä äitien osalta".

Jutussa oli kuin olikin todellinen uutinen. Tutkimuksen mukaan pitkä kotonaolo haittaa erittäin harvoin työuraa. Miksi tällainen otsikko ei ollut tullut mieleen?

En tiedä oikeaa vastausta, mutta voin arvailla. Tulos poikkeaa olennaisesti keskustelun valtavirrasta ja aihepiiri on erittäin sensitiivinen. Yksi selitys on, että otsikon laatija pääsi vähemmällä kirjoittamalla mitäänsanomattoman ilmaisun.

Toinen mahdollinen selitys koskee tutkimusten yleistettävyyttä. Nyt esitellään vain yhden tutkimuksen tuloksia ja yhden tutkijan näkemyksiä. Kuva todellisuudesta rakentuu monista osista. On seurattava myös todellisia vaikutuksia, ei vain mielipiteitä. Tämä on totta, mutta olisiko samaa otsikointilogiikkaa seurattu, jos mielipiteet olisivat olleet päinvastaisia?

Jutun lopusta selviää, että tutkimus perustuu vuosina 2004 ja 2005 toteutetun European Social Surveyn aineistoon. Mielipiteet ovat voineet muuttua. Haittoja on toistettu toistamiseen. Lasten synnyttämiseen liittyvät ura- ja eläkevaarat eivät ole jääneet kenellekään epäselviksi. 

Syntyvyysluvut ovat ainakin menneet alaspäin koko tämän vuosikymmenen ajan. Jotkut ovat etsineet syitä 90-luvun lamasta. Silloin työhön pyrkivät kohtasivat poikkeukselliseen suuria vaikeuksia löytää polkua työelämään. Mutta miksi nämä vaikutukset näkyisivät nyt, kun tuosta joukosta suurin osa on käytännössä ohittanut hedelmällisyysiän.

Yhdeksi selitysmahdollisuudeksi alhaiseen syntyvyyteen voi tarjota valtavirtakeskustelun, jossa korostuvat lasten hoitamiseen ja kasvattamiseen liittyvät taloudelliset menetykset ja työuran tuhoutuminen. Noita näkökohtia väheksymättä keskusteluun soisi laajempaa ymmärrystä vanhempana olemisesta. Pieni askel siihen suuntaan olisi tässä tapauksessa ollut tekstiä vastaava otsikko.