Hyvinvoinnin juuria ja tulevaisuutta

Vapaavuori ajaa punamultaa valtaan

Keskiviikko 16.5.2018 klo 20.03 - Hiljainen todistaja

Jan Vapaavuori agitoi pääkaupunkiseudun kunnat sotekapinaan. Hankkeen seuraukset ovat kaikkien tiedossa. Neljän kunnan kapinan onnistuminen merkitsisi maan hallituksen kaatumista. Uusien vaalien jälkeen SDP on todennäköinen ykkönen. Kokoomus siirtyy oppositioon. Ja vaikka ei siirtyisikään, yksi on varma.

Mitään valinnan vapautta ei soten mukana enää tule. Sitä ajaa vain kokoomus. Yksin. Muut puolueet löytävät uudessa hallituksessa äkkiä yksimielisyyden maakuntamallista ilman valinnanvapautta.

Miksi siis kokoomuslainen keskuskaupunkikellokas pyrkii kaikin tavoin estämään sote-maakunta-uudistuksen?

Lue lisää »

Kaupunkipolitiikka, maakuntauudistus ja Helsinki

Maanantai 9.4.2018 - Silja Hiironniemi

Huhtikuun alkupäivät on saatu ällistellä pormestari Janne Vapaavuoren ja Helsingin kaupungin massiivista hyökkäystä sote-maakuntauudistusta vastaan. Syytöksiä ja väitteitä sinkoilee erityisesti siitä, että hallitus ei ole uudistuksen valmistelussa ottanut huomioon Helsingin erityisolosuhteita. Väitteet ovat yleisluonteisia, eikä niistä saa selkeää käsitystä siitä, mitä ongelmia uudistus Helsingille aiheuttaisi. Keskustelua kuvaa esimerkiksi vihreiden valtuutettu Kaisa Hernbergin twiitti 5.4.: ”Maakuntahäkkyrä veisi kaupungeilta olennaisia kasvun ja kehityksen välineitä. Se haittaisi koko maata”. Siis mitä välineitä maakuntauudistus veisi? Halusin selvittää asiaa itselleni ja samalla muillekin.  

Miten maakuntauudistus estäisi kaupunkien, erityisesti Helsingin ja pääkaupunkiseudun kehittämistä?

Helsingin kaupunki järjesti äskettäin Helsinki-symposiumin, jossa julkistettiin monipuolinen julkaisu, Kaupunkien aikakausi-Kaupunkitutkijoiden puheenvuoroja 2020-luvun kaupunkipolitiikasta. Se sisältää 26 puheenvuoroa, jotka koskevat kaupungistumista, kaupunkien kehittämistä ja kaupunkipolitiikan eri osa-alueita ja näkökulmia. Pormestari Vapaavuori kertoo julkaisun esipuheessa, että Helsingin kaupunki haluaa maamme pääkaupunkina toimia suunnannäyttäjänä ja nostaa kaupunkipolitiikan viestiä valtakunnalliselle keskusteluareenalle – yhdessä kaupunkitutkijoiden kanssa.

Siispä mietin tämän julkaisun valossa erityisesti sitä, muodostaako suunniteltu maakuntauudistus joltakin osin esteitä modernin kaupunkipolitiikan toteuttamiselle tai kaupunkien kehitykselle.

Lue lisää »

Sote-asiantuntijan vastuu

Torstai 8.3.2018 klo 12.08 - Markku Lehto

Sote-uudistuksen mutkaista polkua seuraava ei voi olla hämmästelemättä asiantuntijoiden ajatusten käänteitä ja ehdotonta varmuutta kulloisenkin käänteen jälkeen. Yksi näistä koskee asukasmääriä.

Ei ole pitkää aikaa siitä, kun terveyskeskuksen piiriin tuli kuulua vähintäin 20 000 asukasta ja keskussairaalapiiriin 200 000 asukasta. Sitä varten maa olisi pitänyt jakaa 12 alueeseen. 

Nyt (HS 6.3.) hallituksen asiantuntijana toiminut Martti Kekomäki on löytänyt uuden oikean asukasmäärän. Se on 50 000. Palvelujen tuottaja, yksityinen tai julkinen, saisi tuon asukasmäärän asiakkaikseen. Silloin rahoitus Kekomäen mukaan toimii ihanteellisesti. Asiakas saisi halutessaan vaihtaa toisen tuottajan palvelujen käyttäjäksi.

Kekomäelle ei tule mieleen yhtään ongelmaa omasta esityksestään. Tosiasiassa se johtaisi suurimmassa osassa Suomea alueellisiin monopoleihin. Rintamaillakin kuten Varsinais-Suomessa etäisyydet olisivat alueiden (Loimaan, Salon, Raision ja Uudenkaupungin) välillä niin pitkiä, että alueen toimija olisi todellisuudessa monopoliasemassa.

Toiseksi se johtaisi siihen, että alueelle muodostuisi uudelleen keskussairaalatasoa lähestyvä aluesairaalaverkosto, joka heikentäisi yliopistollisen keskussairaalan toimintaedellytyksiä. Ehdotus johtaisi juuri päinvastaiseen tulokseen kuin samojen asiantuntijoiden aikaisemmat esitykset, jotka olisivat kasvattaneet keskussairaaloiden asukaspohjaa,

Silloin kun uudistusta käynnistetään, on arvioitava vaihtoehtoja. Kun ollaan loppusuoralla, on arveluttavaa pukeutua asiantuntijaviittaan ja väittää koko järjestelmä epäonnistuneeksi vain sen takia, ettei se satu sopimaan viimeksi mieleen tulleeseen mielipiteeseen. Varsinkin kun se toisi mukanaan kokonaan uusia ongelmia eikä sen tueksi ole esittää juuri muuta kuin arvailua.

Maakunta keventää hallintoa

Sunnuntai 4.3.2018 - Markku Lehto

Sote-uudistuksen monia käänteitä on voinut aiheestakin hämmästellä. Mutta miksi sen sanotaan luovan turhaa hallintoa? Sehän yhdessä muiden hallinnollisten järjestelyjen kanssa tuo jotain tolkkua aluehallintoon. Ymmärrän, ettei suuri osa keskustelijoista  ole perillä siitä sadoista kunnista, kuntayhtymistä, sairaanhoitopiireistä, valtuustoista, hallituksista, johtajista, johtoryhmistä, hallintokoneistoista ja aluehallintoviranomaisista muodostuvasta rykelmästä, joka nyt koetetaan puristaa 18 maakunnan muotoon. Mutta miksi osa vastoin parempaa tietoaan puhuu puuta heinää?

Lue lisää »