Hyvinvoinnin juuria ja tulevaisuutta
Lakkopuheiden lukuopasMaanantai 11.11.2019 - Leo Suomaa Yleisen elämänkokemuksen valossa mitään erityistä ei tapahtunut, kun Postin lakko alkoi. PAU ja Palta eivät vielä saaneet syntymään työehtosopimusta. Useimmat lakot on kuitenkin lopetettu sopimuksella. Kerrotaan, että ainoana poikkeuksena olisi muinainen Elannon hevosmiesten lakko. Luultavasti se myös säilyttää ainoalaatuisen poikkeusasemansa. Kun työehtoneuvottelut eivät ole johtaneet sopimukseen, varsinkin silloin asia alkaa elättää ainakin neljää diskurssia. Osapuolet puhuvat (1) toisilleen, (2) omilleen, (3) medialle ja suurelle yleisölle sekä (4) valtakunnansovittelijalle. Vaikka puhutaan samasta aiheesta, näiden neljän eri puhe- tai esitystavan muoto, säännöt, kohde ja päämäärät ovat erilaiset. Melko ratkaiseva asia on se, kuka on oletettu kuuntelija eli puhujan tarkoittama viestin vastaanottaja. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työriita, lakko, sopimus, neuvottelu, sovittelu |
Ylös jostain palkkakuopastaKeskiviikko 6.11.2019 - Leo Suomaa Naisten ja miesten palkkaero eli vuositasolla yhteenlaskettujen palkkatulojen ero on kansantalouden tasolla sangen suuri. Prosentteina se on 16 prosenttia ja rahana 7–8 miljardia euroa. Olennainen osa naisten ja miesten palkkaerosta johtuu segregaatiosta eli siitä, että naiset ja miehet ovat eri ammateissa, eri tasoisissa tehtävissä ja eri sopimusalojen töissä. Kenen tai minkä asiana on kattaa se naisten ja miesten ansiotuloero, joka johtuu siitä – kuten kärjistäen on sanottu – ”kuka hakee lapset päivähoidosta”? Vaikuttaako asiaan tai saako siihen vaikuttaa se, millainen oikeus ja mahdollisuus perheillä on valita? Millainen perhetyöuudistus tarvittaisiin? |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: palkka, ansiotulo, tuloerot, tasa-arvo, segregaatio, samapalkkaisuus, työehtosopimus |
Onko kolmannen poissuljetun laki poissuljettavissa?Lauantai 2.11.2019 - Leo Suomaa Jos työtä suorittava henkilö ei ole työntekijä, hänet selitetään yrittäjäksi: kolmannen poissuljetun ”laki”. Työttömyysturvan puolella on pohdittu kolmatta vaihtoehtoa. Työtön voi nimittäin työllistyä myös omaan työhön. Omaa työtään tekevistä puhutaan siis sujuvasti, vaikka työoikeus ei tunne oman työn käsitettä; työoikeushan tarkastelee erityisesti työsopimussuhteeseen liittyviä kysymyksiä, eikä siinä ole tilaa kolmannelle vaihtoehdolle. Esimerkiksi työterveyshuoltolaissa puhutaan yrittäjistä ja muista omaa työtään tekevistä. Verottaja tunnistaa myös yksityisen elinkeinonharjoittajan. Johonkin tarpeeseen nämäkin puhetavat ja erottelut perustuvat. Ajankohtaiseksi pohdinnan on tehnyt keskustelu alustataloudesta. Äärimmilleen pelkistäen voidaan sanoa, että alustataloudessa työvoimaa tarjoava työntekijä ei enää etsi markkinoilta eli alustalta työnantajaa vaan työsuoritteen tarvitsijaa. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: alustatalous, työttömyysturva, työsuhde, työsopimus, työntekijä, yrittäjä, omaa työtään tekevä, työoikeus |