Hyvinvoinnin juuria ja tulevaisuutta

Robotit tuovat ja tekevät työtä, mutta uusi tekniikka on tulossa

Torstai 22.3.2018 - Leo Suomaa

On uskottavaa, että tällä-hetkellä-vielä-melko-uusi tekniikka – lyhenteinä esimerkiksi AI, IoT, VR ja AR – otetaan yleiseen käyttöön nopeammin kuin aikoinaan otettiin syntymäaikansa perusteella nyt kansaneläkeikää lähestyvät teollisuusrobotit. Ihmisten antamien kriteereiden mukaisesti uudetkin teknologiat ovat tai voivat olla avuksi ihmisten elämässä ja työnteossa, mihin voi ottaa ainakin kolme erilaista periaatteellista kantaa: muutosta voi vastustaa, siitä voi olla piittaamatta tai sitä voi ohjata.  

Lue lisää »

Sote-maakuntauudistusta Helsingin ja Etelä-Pohjanmaan tyylillä

Keskiviikko 21.3.2018 klo 15.01 - Silja Hiironniemi

Suomessa on edessä historiallisen suuri ja kaikkien tärkeäksi tunnustama sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän uudistaminen. Kaikkien on osallistuttava, muutettava toimintatapoja, taitettava kustannusnousua. Uudistuksen taloudellinen tavoite on kustannusten kasvun taittaminen tulevan vuosikymmenen aikana 3 miljardilla vuoteen 2030 mennessä.  

Olen helsinkiläis-alavutelaisena kansalaisena seurannut sote-maakuntauudistuksen valmistelua Helsinki-Uusimaan ja Alavus-Etelä-Pohjanmaan horisontista. Kunnat ovat kovin erilaisia eikä vertailu ole ihan helppoa, mutta kun elämäntilanteessani monipaikkaisena asukkaana käytän nykyisin näiden kahden kaupungin palveluja, tilannetta tulee seuratuksi molemmissa paikoissa.  

Helsingin ja Alavuden tarvevakioidut sote-kustannukset ovat sattumalta samalla tasolla, Helsingissä 3327 €/asukas ja Alavudella 3253 €/asukas. Tämä on samalla suomalaista keskitasoa. Alavuden ikärakenne on huomattavasti vanhempi kuin Helsingin, joten vakioimattomat kustannukset ovat Alavudella korkeammat. Palvelujen laatua en pysty nykytiedoilla vertailemaan.

Helsinki valittaa suunnilleen kaikesta

Sote-maakuntauudistuksen valmistelu on pitkällä. On ollut hämmentävää seurata, miten alueistamme edistyksellisimpänä itseään pitävät Helsinki ja Uusimaa tempoilevat ja uhittelevat muutoksen edessä.

Lue lisää »

Liiallisen uudistusinnon vaarallisuus

Keskiviikko 14.3.2018 - Leo Suomaa

Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kolmikantaperiaate on ollut se periaate, jota Suomessa on enemmän tai vähemmän muodollisesti tai virallisesti sovellettu vuosikymmenten ajan. 

Kolmikantaperiaate tarkoittaa työmarkkinaosapuolten oikeutta ja velvollisuutta myötävaikuttaa työoloja koskevan lainsäädännön syntyyn.

Käytännössä Suomessa on sovellettu tätä pidemmälle ja syvemmälle sopimisen suuntaan menevää yhteistyötä ja kolmikannaksi kutsutaan myös tätä laajemmat osallistujaryhmät kokoavaa valmistelutapaa.

SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Ihalainen ja EK:n entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen ovat (HS 10.3.2018) arvioineet kolmikantaisen työelämän uudistamisen nykytilaa.

Kysymys on myös järjestöjen tulevaisuudesta: ”Osapuolten omalla aloitteellisuudella on suuri merkitys sopimusjärjestelmän olemassaolon puolustamisessa.”

Kokonaan toinen kysymys on sitten se, miten hallitusvetoinen työelämän uudistaminen etenee tai voisi edetä. 

Lue lisää »

Aikuisten leikkiä?

Tiistai 13.3.2018 - Leo Suomaa

Mikä pakko on ajatella, että ihminen on homo faber? Jospa ihminen onkin homo ludens: Työ on aikuisten leikkiä. Ollaan siis reilusti eri mieltä käsitteistään tarkan J.V. Snellmanin näkemyksen kanssa: ”Työ ei ole muutettava leikiksi, sillä se on täyttä todentekoa; leikki ei ole muutettava työksi, sillä leikki on ja sen pitää olla huvia.”

Lue lisää »

Sote-asiantuntijan vastuu

Torstai 8.3.2018 klo 12.08 - Markku Lehto

Sote-uudistuksen mutkaista polkua seuraava ei voi olla hämmästelemättä asiantuntijoiden ajatusten käänteitä ja ehdotonta varmuutta kulloisenkin käänteen jälkeen. Yksi näistä koskee asukasmääriä.

Ei ole pitkää aikaa siitä, kun terveyskeskuksen piiriin tuli kuulua vähintäin 20 000 asukasta ja keskussairaalapiiriin 200 000 asukasta. Sitä varten maa olisi pitänyt jakaa 12 alueeseen. 

Nyt (HS 6.3.) hallituksen asiantuntijana toiminut Martti Kekomäki on löytänyt uuden oikean asukasmäärän. Se on 50 000. Palvelujen tuottaja, yksityinen tai julkinen, saisi tuon asukasmäärän asiakkaikseen. Silloin rahoitus Kekomäen mukaan toimii ihanteellisesti. Asiakas saisi halutessaan vaihtaa toisen tuottajan palvelujen käyttäjäksi.

Kekomäelle ei tule mieleen yhtään ongelmaa omasta esityksestään. Tosiasiassa se johtaisi suurimmassa osassa Suomea alueellisiin monopoleihin. Rintamaillakin kuten Varsinais-Suomessa etäisyydet olisivat alueiden (Loimaan, Salon, Raision ja Uudenkaupungin) välillä niin pitkiä, että alueen toimija olisi todellisuudessa monopoliasemassa.

Toiseksi se johtaisi siihen, että alueelle muodostuisi uudelleen keskussairaalatasoa lähestyvä aluesairaalaverkosto, joka heikentäisi yliopistollisen keskussairaalan toimintaedellytyksiä. Ehdotus johtaisi juuri päinvastaiseen tulokseen kuin samojen asiantuntijoiden aikaisemmat esitykset, jotka olisivat kasvattaneet keskussairaaloiden asukaspohjaa,

Silloin kun uudistusta käynnistetään, on arvioitava vaihtoehtoja. Kun ollaan loppusuoralla, on arveluttavaa pukeutua asiantuntijaviittaan ja väittää koko järjestelmä epäonnistuneeksi vain sen takia, ettei se satu sopimaan viimeksi mieleen tulleeseen mielipiteeseen. Varsinkin kun se toisi mukanaan kokonaan uusia ongelmia eikä sen tueksi ole esittää juuri muuta kuin arvailua.

Täydellisyyden harhat

Maanantai 5.3.2018 klo 20.21 - Juhani Pelaaja

On neljä luopumisenarvoista asiaa. Ne ovat täydellisyyden tavoittelu, muuttumattomuuden tavoittelu, asiantuntemushalvaus ja suljetun muodon haave.

Täydellisyyden tavoittelu. Kaikki ihmisen tekemä on vajavaista. Kaikki nykyhetkellä täydelliseltäkin tuntuva on tuokion kuluttua monella tavalla kaukana siitä, mitä kohta pidetään edes kelvollisena...

Lue lisää »

Työ muuttuu

Maanantai 5.3.2018 klo 20.07 - Leo Suomaa

Viimeiset käsivälitteiset puhelinkeskukset Kolarissa, Pellossa ja Ylitorniolla lopettivat toimintansa 26. maaliskuuta 1980. Pari sukupolvea on elänyt koko ikänsä automatisoinnin ja digitalisoinnin aikaa.  Eikä muutos koskenut vain puhelimia. Jokseenkin noihin samoihin aikoihin automaatit ja esimerkiksi lypsyrobotit aloittivat marssinsa maitotiloille. Puhumattakaan paperitehtaista ja muusta prosessiteollisuudesta, missä prosessiautomaatio on koko tuotannon perustana. Nyt robotit harjoittelevat esimerkiksi pörssikaupankäyntiä ja urheilu-uutisten laatimista.

Lue lisää »

Työn käsitettä on laajennettava

Maanantai 5.3.2018 klo 20.04 - Juhani Pelaaja

Työn käsitettä on laajennettava, olen kuullut sanottavan. Yhtä askelta yksilöidympi on Heikki Mäntylän mielipidekirjoituksessaan (HS 24.2.2018) esittämä kysymys: ”Miksi työn käsite on rajattu koskemaan vain palkkatyötä?”

Vaatimus työn käsitteen laajentamisesta on joutavanpäiväistä puhetta. Sen esittäjä voi vapaasti laajentaa käsitteitään. Kuka estää? Mutta jotta jotain tapahtuisi, jotta jokin ulkokohtaisesti havaittava värähdys ilmenisi, kaikenlaisten lakipykälien, sopimusmääräysten, yritysten ja ihmisten ansaintalogiikoiden ja ties minkä muun pitää muuttua. Henkilöiden rajoituksiin, oikeuksiin, mahdollisuuksiin tai velvollisuuksiin pitää puuttua.

Lue lisää »

Maakunta keventää hallintoa

Sunnuntai 4.3.2018 - Markku Lehto

Sote-uudistuksen monia käänteitä on voinut aiheestakin hämmästellä. Mutta miksi sen sanotaan luovan turhaa hallintoa? Sehän yhdessä muiden hallinnollisten järjestelyjen kanssa tuo jotain tolkkua aluehallintoon. Ymmärrän, ettei suuri osa keskustelijoista  ole perillä siitä sadoista kunnista, kuntayhtymistä, sairaanhoitopiireistä, valtuustoista, hallituksista, johtajista, johtoryhmistä, hallintokoneistoista ja aluehallintoviranomaisista muodostuvasta rykelmästä, joka nyt koetetaan puristaa 18 maakunnan muotoon. Mutta miksi osa vastoin parempaa tietoaan puhuu puuta heinää?

Lue lisää »