Suomessa on edessä historiallisen suuri ja kaikkien tärkeäksi tunnustama sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän uudistaminen. Kaikkien on osallistuttava, muutettava toimintatapoja, taitettava kustannusnousua. Uudistuksen taloudellinen tavoite on kustannusten kasvun taittaminen tulevan vuosikymmenen aikana 3 miljardilla vuoteen 2030 mennessä.  

Olen helsinkiläis-alavutelaisena kansalaisena seurannut sote-maakuntauudistuksen valmistelua Helsinki-Uusimaan ja Alavus-Etelä-Pohjanmaan horisontista. Kunnat ovat kovin erilaisia eikä vertailu ole ihan helppoa, mutta kun elämäntilanteessani monipaikkaisena asukkaana käytän nykyisin näiden kahden kaupungin palveluja, tilannetta tulee seuratuksi molemmissa paikoissa.  

Helsingin ja Alavuden tarvevakioidut sote-kustannukset ovat sattumalta samalla tasolla, Helsingissä 3327 €/asukas ja Alavudella 3253 €/asukas. Tämä on samalla suomalaista keskitasoa. Alavuden ikärakenne on huomattavasti vanhempi kuin Helsingin, joten vakioimattomat kustannukset ovat Alavudella korkeammat. Palvelujen laatua en pysty nykytiedoilla vertailemaan.

Helsinki valittaa suunnilleen kaikesta

Sote-maakuntauudistuksen valmistelu on pitkällä. On ollut hämmentävää seurata, miten alueistamme edistyksellisimpänä itseään pitävät Helsinki ja Uusimaa tempoilevat ja uhittelevat muutoksen edessä.

Uudenmaan maakunta on Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren ja Uudenmaan päävalmistelija Markus Sovalan mielestä liian iso. Toisaalta heidän mielestään uudistuksessa on mukana aivan liian pieniä maakuntia, jotka eivät tule pärjäämään. Suuren maakunnan 1,7 miljoonan asukkaan ääntä ei maakuntavaltuutettujen mielestä ole valmistelussa kuultu, kertoo maakuntavaltuuston puheenjohtaja Mari Holopainen. Uudistuksesta on tulossa vaikeasti hallittava ja monimutkainen. Säästötavoite on valtava. – Näkemykseni on, ettei säästötavoitetta voida toteuttaa maakunnassa, jossa sekä väestö- että palvelutarpeet kasvavat tulevaisuudessakin, sanoo maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtaja Leena Luhtanen. Helsinki-Uusimaa haluaisi nyt myös lisää rahaa. Rahaa puuttuu tehdyn laskelman mukaan heti aloitusvuonna 2020 300 milj. euroa, mikä voisi merkitä esimerkiksi kaikkien terveysasemien sulkemista.

Ministeri Anu Vehviläinen on vastannut esitettyihin väitteisiin erinomaisella tavalla muun muassa blogissaan valtiovarainministeriön sivuilla. Ks. http://alueuudistus.fi/blogi/-/blogs/onnistunut-toimeenpano-minimoi-muutosriskit. Omasta puolestani sanon vain työkokemukseni pohjalta, että uudistumisvaatimuksista ja kustannusten kasvun hillinnästä ei Helsingissäkään päästä mihinkään, tulipa maakuntia tai ei. 

Helsingin pormestari Vapaavuori ei usko, että uudistus toteutuu, ja levittää ajatusta haastatteluissa ja twiiteissä. Helsingin kaupunginvaltuusto on kutsuttu koolle käsittelemään asiaa. Mielikuviin perustuvan asennemuokkauksen huippuna voi pitää Vapaavuoren twiittiä 14.3.2018:

”Jos maahan luodaan maakuntahallinto, jota en vielä usko, se olisi kuin kansallismaiseman avohakkuu, jota ei korjata 30 vuoteen.”

Uusimaa on 20.3. ollut valtiovarainministeriön neuvottelussa. Sen jälkeen Sovala twiittaa:

”Kiinnostavaa huomata miten hiljaa muut maakunnat ovat talousvaikeuksistaan .. eivät osaa laskea? Myös valinnanvapaus iskee ”landella” vähemmän suonta?”

Etelä-Pohjanmaa etenee pohjalaisittain

Etelä-Pohjanmaan valmistelusta en ole samanlaisia julkisia valituksia huomannut, eikä siellä twiittaillakaan yhtä runsaasti kuin Helsingissä. Pienemmissä puitteissa tietoa saa kuitenkin myös itse osallistumalla.

Maanantaina 19.3. järjesti Kuudestaan-leader-ryhmä Alavudella Elinvoimaiset kuntamme-seminaarin, jossa pääteemana oli maakuntauudistus ja alueen elinvoiman kehittäminen. Kuulemaan oli saapunut reilut viisikymmentä kunnallista luottamushenkilöä ja kyläaktiiveja neljästä kunnasta.

Maakuntauudistuksen valmistelujohtaja Asko Peltolan viesti oli selkeä ja rakentava. Eteenpäin mennään. Kuntien valtuutetut tekivät asiallisia kysymyksiä, ja saivat asiallisia vastauksia.

Seminaarin loppupuheenvuorossa Alavuden kaupunginhallituksen puheenjohtaja, nykyisen Etelä-Pohjanmaan liiton hallituksen puheenjohtaja Lasse Anttila kertoi, että on laskettu, että uuden maakunnan tulojen ja menojen erotus toiminnan alkaessa on laskelmasta riippuen 30-67 milj euroa. Kun tuloja valtiolta ollaan saamassa 750 milj. euroa, se merkitsisi 4-9 %:n säästötarvetta. Anttila totesi, että toimenpiteisiin on ryhdyttävä, jos ei valtiolta saada lisää rahaa. Se oli luottamushenkilöjohtajan jämäkkä toteamus tosiasioista, ilman enempiä rimpuiluja.

Mitä tästä voi päätellä?

Nyt on uudistuksen valmistelussa maakunnissa tehtävien laskelmien ja neuvottelujen aika. Sitä voi tehdä monella tyylillä.

Jos ja kun kansalaisena pääsen tekemään valintaa palvelujeni järjestäjästä vuoden kuluttua, Etelä-Pohjanmaa johtaa tässä vaiheessa vähintäänkin 1 – 0.