Hyvinvoinnin juuria ja tulevaisuutta

Miksi puhutaan valtakunnansovittelijasta?

Maanantai 20.1.2020 - Leo Suomaa

Työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut ovat hyvällä alulla. 

Uusi piirre on näkyvä ja äänekäs valtakunnansovittelijan arvostelu.

Vuokko Piekkala sanoi ääneen sen, minkä hänen edeltäjänsä Minna Helle oli jo sanonut ääneen, mutta mikä edellisten valtakunnansovittelijoiden aikana oli luettavissa vain oikeustieteen perusteoksista. Hän nimittäin ilmoitti puolustavansa niin sanottua työmarkkinoiden yleistä linjaa.

Toinen syy ottaa puheeksi valtakunnansovittelija on kilpailukykysopimuksesta ja Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) sääntömuutoksesta johtuva asetelma. 

Kolmas syy keskusteluun valtakunnansovittelijasta on epämääräisempi. Se on muotoiltu väitteeksi, että valtakunnansovittelija Piekkalalla ei ole riittävästi auktoriteettia

Lue lisää »

Sovittelija ja sovittelu

Perjantai 27.12.2019 - Leo Suomaa

Suomen talouskasvuksi vuonna 2020 ennustetaan noin yhtä prosenttia. Vertailun vuoksi esimerkiksi niin sanottujen kiky-tuntien hinnaksi on arvioitu vähän toista prosenttia. Myös työnantajat käyvät nykyisin neuvottelupöytään ja niin muodoin tulevat myös työriitojen sovitteluun omine tavoitteineen.

Palkansaajajärjestöissä ratkaisua kipukohtiin on haettu sovittelujärjestelmän muuttamisesta.

Esikuvaksi on tarjottu Ruotsia, mutta tällä kertaa ei ole puhuttu Tanskasta eikä Norjasta.

Lue lisää »

Antti Palolan avaus

Sunnuntai 15.12.2019 - Leo Suomaa

STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan mukaan nykyistä työriitojen sovittelua olisi syytä uudistaa. Avaus on merkittävä ja rohkeakin. Jos työriitoja koskeva lainsäädäntö avataan, on todennäköistä, että pöytään kannetaan monenlaisia aihepiiriin kuuluvia asioita pakkosovittelusta alkaen työtaistelusakkojen määrään saakka.

Palola viittaa jokseenkin yleisin sanamuodoin Ruotsin malliin ja Medlingsinstitutet’iin, ”johon kuuluu useita henkilöitä.”

Uudistamisessa ei kuitenkaan voine olla kysymys pelkästään valtakunnansovittelijan toimiston tarpeellisesta sovittelijamäärästä.

Lue lisää »

Koko Suomi on mahdollisuus

Torstai 7.2.2019 - Silja Hiironniemi

1.       Aluepolitiikkaa vai ei aluepolitiikkaa. Jokaiseen Suomen valtion, kuntien, yritysten ja yhteisöjen ja myös kansalaisten päätökseen ja toimenpiteeseen missä päin Suomea tahansa sisältyy alueellinen ulottuvuus, jokin vaikutus asukkaisiin, yrityksiin ja toimintaympäristöön sillä alueella, jota päätös koskee, ja usein myös sellaisilla alueilla, joita se suoranaisesti ei koske. Siinä mielessä erillistä aluepolitiikkaa ei ole olemassa.

Kun kuitenkin eri tahojen päätösten alueelliset vaikutukset voivat olla kasautuvia tai yllättäviä tai muiden alueiden tai kokonaisuuden kannalta epäkohtia aiheuttavia, tulee erikseen miettiä, miten voitaisiin päästä vielä parempaan kokonaistulokseen ja miten mahdollisia haittoja vähennetään. Siinä mielessä aluepolitiikkaa (tai jollakin muulla nimellä otsikoitua vastaavaa toimintaa) tarvitaan.

2.       Suomalaisilla on perustuslain mukaan vapaus valita asuinpaikkansa. Se toteuttaa kansalaisten näkemystä, luo turvallisuutta ja mahdollistaa Suomen kaikkien voimavarojen käytön Suomen kilpailukyvyn kehittämiseksi. Se on muiden perustuslain turvaamien oikeuksien tavoin osa suomalaisen demokraattisen hyvinvointivaltion perustaa.

Lue lisää »

Suomen talous ei ole ajopuu

Torstai 3.1.2019 klo 13.26 - Kalle Laaksonen

Suomen kansantalouden kehitys on ollut vuoden 2016 alusta hämmästyttävän hyvää. Talouskasvu oli vuosina 2016 – 2018 keskimäärin noin 2,6 prosenttia vuodessa. Yllättäen tämä on samaa suuruusluokkaa kuin vuosina 1980 – 2010 keskimäärin.

Lue lisää »