Hyvinvoinnin juuria ja tulevaisuutta

Paikallisesti neuvoteltavia asioita?

Sunnuntai 24.3.2019 klo 6.35 - Leo Suomaa

On ilmeistä, että yleinen puhe paikallisen sopimisen laajentamisesta synnyttää pelkkää hämmennystä.

Kukaan tai mikään ei liene kiistänyt nykyistä kehittyneemmän paikallisen sopimisen tarpeellisuutta. Tässä valossa olisi kummallista, jos sen edellytyksistä, sisällöstä ja toteutustavasta ei pystyttäisi muodostamaan myös yhteistä näkemystä.

Lue lisää »

Taas alkaa taistelu...

Maanantai 18.3.2019 klo 20.01 - Leo Suomaa

Paikallinen sopiminen palkoista, lomista ja tauoista ei ole ihmeellinen asia. Monissa työehtosopimuksissa on sopimusmääräyksiä näistä asioista. Hyvin suoraviivaisesti. Paikallisten sopimusten sisällöstä työnantaja- ja työntekijäosapuolen välillä ei ole periaatteellista, sopimista estävää erimielisyyttä.

Millään työpaikalla ei voida paikallisesti sopia pakottavan lainsäädännön rikkomisesta. Ei voida, vaikka kuinka haluttaisi. Kansainvälisiin sopimuksiin perustuvan lainsäädännön tarkoituksena on suojata työntekijää. Käytännössä paikallinen sopiminen esimerkiksi palkoista tarvitsisi kivijalakseen yleissitovan työehtosopimuksen tai vähimmäispalkkalain taikka jonkin, luultavasti hyvin monimutkaisen tavan sovittaa toisiinsa niiden vaatimukset.

Mutta miten neuvottelut aloitetaan? Ketkä tai mitkä neuvottelevat paikallisesti? Saako neuvotteluissa käyttää yrityksen ulkopuolista asiantuntijaa? Kuinka sopimus kirjataan? Miten se annetaan tiedoksi niille, joita se koskee? Ketkä ovat siihen sidottuja ja miten ja mihin se heidät velvoittaa? Onko paikallisella sopimuksella jälkivaikutus? Miten käsitellään paikallista sopimusta koskevat riidat (jos niitä nyt sattuisi tulemaan)?

Näillä pääsee keskustelun alkuun, jos ja kun paikallisia neuvotteluja ja sopimuksia tavoitellaan.

Lue lisää »

Päivä soten kaatumisen jälkeen

Sunnuntai 10.3.2019 klo 16.08 - Silja Hiironniemi

Olen kirjoittanut useita blogikirjoituksia soten valmistelusta ja sen eri ulottuvuuksista parin kolmen vuoden aikana. Valmistelun venyessä päätin, että kirjoitan siitä seuraavaksi vasta sitten, kun asiasta on päätetty. No nyt asia on ratkennut, ja koko komeus on rauennut.

Arvostelua moniäänisessä kuorossa

Sotea arvosteltiin kiihtyvään tahtiin valmistelun ja eduskuntakäsittelyn kuluessa. Arvostellessa asian monitahoisuus kuitenkin on tahtonut unohtua.

Hallituksessa tehty ”lehmänkauppa” tuomittiin, siinä oli kuulemma irtauduttu alkuperäisistä tavoitteista. Arvostelijat unohtivat mielellään sen, että maakuntamalli oli ainoa edellisten hallitusten valmistelukierroksilta käteen jäänyt ja perustuslakivaliokunnan seulan läpi päässyt palvelujen järjestäjille leveämpiä hartioita tuova rakenteellinen malli, jollainen nimenomaan oli alkuperäinen uudistuksen tavoite.

Yksityisten palvelujen hyödyntäminen ”markkinamallilla” vasta olikin paha juttu, kun sen avulla pörssiyhtiöt olisivat rahastaneet palveluista. Unohdettiin mielellään, että mallilla olisi ollut ainakin se hyvä puoli, että ihmisten pääsy palveluihin olisi verraten nopeasti ja selvästi parantunut. 

Perustuslainvastaisuus oli eduskuntakäsittelyvaiheen kantava teema. 

Lue lisää »

Kokeilemalla hyvää tulee

Maanantai 4.3.2019 klo 14.51 - Markku Lehto

Kansa tietää, että vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia. Miksi varoituksen sanoista huolimatta tarjoillaaan kokeilukulttuuria? Sen tunnetuin edustaja on perustulokokeilu.

Nobelisti Daniel Kahneman kertoo upseerista, jonka mielestä huonosta suorituksesta piti antaa ankarat moitteet. Se paransi tulosta. Mieleen ei ollut pälkähtänyt, että heikkoa suoritusta seurasi yleensä vähän parempi. Vertailuryhmä olisi avannut silmät. 

Päätöksenteon tulisi nojautua useammin kontrolloituihin koeasetelmiin. Oli erinomaista, että hallitus käynnisti kokeilun kauan keskustelussa pyörineestä perustulosta. Se toi kansainvälistäkin mainetta maalle, joka hankkii tietoa tieteellisellä kokeilulla. 

Vähintä mitä nyt on tehtävä, on jatkaa tätä kokeilua. Otos jouduttiin rajaamaan aikataulusyistä eikä verohallinto muilta kiireiltään ehtinyt mukaan. Näin saatiin heti spekuloinnin aineksia, joilla epämieluisia tuloksia koetetaan selittää olemattomiksi. Kokeilua on laajennettava muihin väestöryhmiin ja tehtävä koeasetelmasta realistinen. Uskon, että tuloksista saadaan uutta ja olennaista tietoa siitä, miten taloudelliset kannusteet vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen.

Kokeilu tulisi laajentaa koskemaan myös sosiaaliturvauudistusta. Samalla olisi tehtävä muutoksia politiikan toimintatapoihin. Mittavat kokeilut vaativat taakseen laajan parlamentaarisen sitoutumisen kokeilun loppuun saattamiseen. Silloin ne voidaan toteuttaa yli vaalikauden mittaisina. Näin varmistetaan, että kokeilut voidaan viedä loppuun järkevällä aikataululla ja tehdä tarvittavat analyysit ennen toimeenpanoa.

Lue lisää »