Hyvinvoinnin juuria ja tulevaisuutta

Sama virsi uudestaan

Torstai 6.9.2018 klo 8.41 - Markku Lehto

Olimme Tauno Ruuskan kanssa tohkeissamme laadittuamme selvityksen vajaatyökykyisten työllistymismahdollisuuksista. Havaitsimme muun muassa, että mielenterveys- ja päihdeongelmat ennakoivat muita vajaatyökykyisyyden syitä todennäköisemmin lyhyitä työsuhteita. Olimme myös huolissamme kuntoutusprosessien katkeiluista ja kuntoutuksen irrallisuudesta työelämästä. 

Siitä on 46 vuotta. Emme luultavasti olleet ensimmäisiä havaintojen tekijöitä, mutta emme ainakaan viimeisiä. Havainnot on tehty ja kerrottu uudestaan ja uutisina vuosi toisensa jälkeen. Termit ovat muuttuneet.

Vastaavia löytyy köyhyydestä, syrjäytymisestä, yksinäisyydestä, heitteille jätöstä, päihteiden käytöstä, hoitojonoista ja tietokatkoista. Miten on mahdollista, että samat jutut toistuvat, vaikka maahan on tällä välin rakennettu terveyskeskusten ja peruskoulujen verkosto, kattava työterveyshuolto ja sosiaaliturva. Lääkäreiden määrä on moninkertaistunut, hoitajia, sosiaalityöntekijöitä ja opettajia on enemmän kuin koskaan ja sosiaalimenot ovat absoluuttisesti ja suhteellisesti aivan toisella tasolla.

Tavallinen vastaus on todeta, että tavoitetaso nousee. Asioihin on saatu korjauksia, mutta hetken päästä halutaan entistä parempaa. Ongelmat ovat vaikeita, niitä korjataan pala kerrallaan. Tuloksia paremmasta elämästä on esittää. Elinikä on pidentynyt, koulutustaso on kohonnut ja köyhimmätkin voivat paremmin. Suomalaiset ovat onnellisia. Takana on menestystarina.

Mutta onko tämä selitys riittävä. Olisiko myös niin, että olemme aliarvioineet ne prosessit, jotka synnyttävät ongelmia. Tavoitteemme ovat ristiriitaisia ja epärealistisia. 

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: päätöksenteko, toimeenpano, kehittäminen