Hyvinvoinnin juuria ja tulevaisuutta

Maakunta keventää hallintoa

Sunnuntai 4.3.2018 - Markku Lehto

Sote-uudistuksen monia käänteitä on voinut aiheestakin hämmästellä. Mutta miksi sen sanotaan luovan turhaa hallintoa? Sehän yhdessä muiden hallinnollisten järjestelyjen kanssa tuo jotain tolkkua aluehallintoon. Ymmärrän, ettei suuri osa keskustelijoista  ole perillä siitä sadoista kunnista, kuntayhtymistä, sairaanhoitopiireistä, valtuustoista, hallituksista, johtajista, johtoryhmistä, hallintokoneistoista ja aluehallintoviranomaisista muodostuvasta rykelmästä, joka nyt koetetaan puristaa 18 maakunnan muotoon. Mutta miksi osa vastoin parempaa tietoaan puhuu puuta heinää?

Lue lisää »

Häikäisevä käänne talouskehityksessä tukee hyvinvointia

Tiistai 27.2.2018 - Kalle Laaksonen

Sanonta ”yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa” pätee hyvin, kun tarkastellaan Suomen kansantalouden kehitystä edellisen ja nykyisen vaalikauden aikana. Kataisen ja Stubbin hallitusten kausi kesästä 2011 kesään 2015 jää taloushistoriaan kautena, jolloin Suomen talous sakkasi. Takana oli tosin Yhdysvalloista vuonna 2008 alkanut finanssikriisi, joka romahdutti Suomenkin viennin vuonna 2009. Vanhasen hallituksen aikana saatiin talouden toipuminen aikaan, mutta laskukausi alkoi uudelleen vuoden 2011 aikana.

Lähde: Tilastokeskus: Findikaattori

Oheisessa kuvassa Tilastokeskuksen laskema kuukausittainen suhdannekuvaaja on indeksoitu niin, että sekä Kataisen hallituksen että Sipilän hallituksen alussa pisteluku on 100. Kuukausimuutokset suuntaan ja toiseen kertovat talouskasvun nousuista ja laskuista.

Lue lisää »

Vapaa-aika on elinvoimaa

Tiistai 20.2.2018 klo 12.00 - Silja Hiironniemi

Kävin Kunnallisalan kehittämissäätiön 14.2.2018 pidetyssä seminaarissa ”Kulttuurin, liikunnan ja vapaa-ajan Suomi”. Yhdistin etukäteen mielessäni seminaarin teeman tulevaisuuden kunta -ideaan. Kunnilta poistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät, ja jäljelle jäävien tehtävien merkitys korostuu. Kuntien tärkeänä tulevana roolina on nähty elinvoiman vahvistaminen. Mitä kaikkea siihen kuuluu?

Pohjaa keskustelulle

Puheenvuoroja oli paljon, ja ne olivat lyhyitä. Siitä aiheutui kiire, jolla puhujat tykittivät oman asiansa kuulijoille. Kuulijalla ei paljon ollut vapaa-aikaa, mutta ilmapiiri oli silti hyväntuulisen rento. Seminaarissa päästiin jopa nykytilanteen kuvauksesta (ikuinen resurssipula) myös laajemmin uudistavaan ajatteluun.

Byrokraattisimman puheenvuoron käytti Eurooppa-, kulttuuri- ja liikuntaministeri Sampo Terho. Kuulimme, mitä hankkeita opetus- ja kulttuuriministeriöllä on meneillään, ja miten valtionrahoitus jakautuu eri kulttuurin ja liikunnan sektoreille. Taiteen ja kulttuurin valtionrahoitus on nykyisin noin 450 miljoonaa/vuosi, kuntien sitä jonkin verran suurempi.

Toista maata oli sitten professori Mika Pantzarin puheenvuoro tulevaisuuden vapaa-ajastamme...

Lue lisää »

Kaikki työ ei ole arvokasta

Keskiviikko 14.2.2018 - Pyöräilevä maalari

Maailma muuttuu. On jo nähty digitalisaatio, robotisaatio, globalisaatio ja datasaatio. Työ ei pelkästään muutu. Se voi hävitä. Uutta syntyy, mutta se ei ole samaa työtä. Voi käydä niinkin, että työvoimaa tarvitaan vähemmän.

Uudelleen työllistämisen kanssa ponnistellaan jo tänään. Työ ei kohtaa tekijäänsä tai päinvastoin, tekijälle ei löydy sopivaa tekemistä. Jälkimmäiseen on tarjolla vaihtoehtoja työmarkkinoiden reunalta. On kuntouttavaa työtoimintaa, osallistavaa työtä, vapaaehtoistyötä, välityömarkkinoita, työpankkeja, itsensä työllistämistä, tukityöllistämistä, työseteleitä ja monen monta muuta keinoa.

Kaikki työ on arvokasta. Niin sanotaan. Työ antaa elämälle rytmin. Työ pitää kiinni yhteiskunnassa. Työ luo lisäarvoa. Kaikkea työtä pitää ottaa vastaan. Tuloksista voimme yhdessä nauttia. Mitään työtä ei pidä väheksyä. Prekariaattien puheet paskaduuneista on unohdettava.

On kuitenkin yksi työ, jonka on huomattu olevan yhteiskunnalle ja tekijälle turmiollinen.

Lue lisää »

Vauraat vastaan vähäväkiset

Maanantai 29.1.2018 - Kalle Laaksonen

Suomi juhli vuonna 2017 satavuotista itsenäisyyttään. Vuoden tunnussanaksi oli hyväksytty Yhdessä. Suomi 100 juhlavuosi kattoi koko maan aina Hangosta Utsjoelle. Mukaan oli saatu koko kansa siten, että juhlavuoden tapahtumia kertyi liki 5000. Suurin osa niistä toteutui kansalaisten omaehtoisen toiminnan tuloksena.

Tätä taustaa vasten on erikoista Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuoren ensi töikseen käynnistämä hanke C21, jonka tarkoituksena on jakaa maa voittajiin ja häviäviin. C21 tarkoittaa kaupunkeja, joiden asukasluku on yli 50 000 henkeä. Vapaavuori kutsui syksyllä nämä kaupungit yhteiseen strategiapalaveriin. Tarkoitus on kai jatkaa hanketta alkaneena vuonna.

Miksi juuri tuo luku? Se selittynee sillä, että yhteen laskien kaupunkien väkiluku on 2,8 miljoonaa, eli muun Suomen noin 290 kunnan osalle jää 2,7 miljoonaa asukasta. C21 voi siten sanoa edustavansa Suomen kansan enemmistöä.

Suomi jakautuu kuntien lisäksi työssäkäyntialueiden perusteella määräytyviin 70 seutukuntaan. Seutukuntien tulevaisuus näyttää väestökehitysennusteen mukaan keskenään varsin erilaiselta. Yli 50 seutukunnan väki vähenee. On vain noin tusinan verran seutuja, joiden asukasmäärä kasvaa. Suomihan siirtyi vuonna 2016 aikaan, jolloin kuolleisuus ylittää syntyvyyden. Toisin sanoen alueen asukasmäärän kasvu johtuu tästä eteenpäin pääosin muuttoliikkeestä, joko omassa maassa paikkakunnalta toiselle tai ulkomailta Suomeen.

Lue lisää »

Megatrendejä - SITRAn Suomen talous 2010-projektin opetuksia

Perjantai 26.1.2018 - Kalle Laaksonen

1. Tausta

Vuonna 1981 laadittiin SITRAn toimeksiannosta Suomen talouden kehitysarvio 30 vuotta eteenpäin. Projektin työnimi oli Suomen talous 2010. Vuosina 2009-2010 hankkeesta tehtiin jälkiarvio, ts. arvio siitä, kuinka hyvin tulevaisuus aikanaan nähtiin.

Omalta osaltani nostin loppuarviossa esiin kolme suurta muutosilmiötä, joiden suhteen etukäteisarvio oli puutteellinen tai puuttui kokonaan. Nämä megatrendit olivat: 

1. Teknologian kehitys
2. Poliittisten järjestelmien muutokset, sekä
3. Globalisaatio

2. Teknologian kehitys uusille urille

Heti projektin alkuvaiheessa tiedettiin ja nähtiin informaatioteknologian nopea kehitys ja merkittävä vaikutus. Kehityksen tärkeimpiä seurausvaikutuksia ei kuitenkaan nähty.

Lue lisää »