Hyvinvoinnin juuria ja tulevaisuutta

Taistelu työehtojen yleissitovuuden purkamisesta

Tiistai 19.6.2018 - Leo Suomaa

Talouselämä 23/2018 julisti, että taistelu työehtojen yleissitovuuden purkamisesta on alkanut.

Yleissitovuuden purkaminen voi tarkoittaa erilaisia pyrkimyksiä.

On hyvä nostaa pöydälle myös se, mistä ainakin on kysymys Talouselämän kuuluttamassa taistelussa työehtojen yleissitovuuden purkamisesta.

Lue lisää »

Keskitettyä kattavampi ja suppeampi

Maanantai 11.6.2018 - Leo Suomaa

Juha Akkanen on kirjoittanut Helsingin Sanomiin 7.6.2018 kolumnin siitä, mistä ja kuinka 2017 alkaneella neuvottelukierroksella sovittiin. Akkanen nostaa esille päällimmäisenä mieleensä jääneen asian ja kolme olennaista huomiotaan. Mitä muita huomioita hän olisi voinut tehdä tai valita?

Lue lisää »

Työntekijyydestä verkostomaisessa organisaatiossa

Maanantai 28.5.2018 - Leo Suomaa

Työsopimuslaki ja muu työlainsäädäntö on ollut palkkatyöntekijöihin kohdistuvien kielteisten uhkien sääntelykeino.

Onko tarpeen ajatella uudella tavalla nykyinen jako, jossa henkilö on joko yrittäjä tai palkansaaja? 

Tarvittaisiinko kolmatta vaihtoehtoa joidenkin kielteisten uhkien sääntelemiseksi vai joidenkin myönteisen mahdollisuuksien edistämiseksi? 

Lue lisää »

Järjestä ja tunteista

Lauantai 19.5.2018 - Leo Suomaa

Minna Helle julkaisi kirjan Järki ja tunteet. Hän paljastaa siinä joitakin piirteitä myös sovittelijana toimimisestaan. Semmoista ei aikaisemmin ole sovittelusta juuri tehty. Eräs hänen edeltäjistään sanoi, että jääköön työriitojen osapuolille mahdollisuus muistelmissaan kuvitella, mitä he luulivat valtakunnansovittelijan ajatelleen.

Ikimuistoisena tapana on ollut, etteivät työmarkkinaosapuolet arvostele valtakunnansovittelijaa ainakaan julkisesti. Mutta eivätpä valtakunnansovittelijatkaan aikaisemmin ole olleet mukana sosiaalisessa mediassa ja julkisessa keskustelussa samaan tapaan kuin Minna Helle. Helposti yhdestä muutoksesta seuraa toinenkin.

Lue lisää »

Paikallinen sopiminen

Perjantai 18.5.2018 klo 8.55 - Leo Suomaa

Tämän vuoden työehtosopimusneuvottelujen yksi erikoinen riita koski rahoitusalan paikallista sopimista. Ulkopuolisen korvin kuultuna erikoista oli se, että työntekijäpuoli vaati ja työnantajapuoli vastusti paikallista sopimista. Tavallisempaa on, että työantajapuoli vaatii ja työntekijäpuoli vastustaa paikallista sopimista.

Paikallisen sopimisen laajentamista tavoittelevien odottaisi käyttävän luovaa mielikuvitustaan. Nykyistä laajemman paikallisen sopimisen hyväksyttävyydelle pitää luoda ja esittää perusteet, jos sitä tosissaan halutaan.

Lue lisää »

Luottamusloikka

Maanantai 7.5.2018 - Leo Suomaa

Jos mikään, niin työn tekemisen muodot ja organisoitumisen tavat muuttuivat ja mullistuivat viime vuosisadalla. Onko nyt uumoiltu työn murros tai muutos yhtä suuri, se voidaan arvioida vuosien kuluttua.

Mutta tästäkin mennään eteenpäin, kun otetaan loikka. Nimittäin luottamusloikka. Vaikka kuinka toitotetaan, että muutokset ovat hyviä, sitä ei uskota, jos luottamus puuttuu. Toistaiseksi luottamusloikasta on keskusteltu vähemmän kuin muista, yksinkertaisemmista loikista.

Lue lisää »

Haittaako kotonaolo työuraa vai ei

Tiistai 1.5.2018 klo 11.11 - Markku Lehto

Silmäilin pienellä kiireellä vapunaaton Helsingin Sanomia. Olin jo kääntänyt sivua, kun jokin mielleyhtymä kehotti palaamaan takaisin. Ja siinä se oli. Otsikko, jonka mukaan "pitkä kotonaolo ei aina haittaa työuraa". 

Kotonaolo tarkoitti siis lasten hoitamista kotona. Mutta kuinka kolmen palstan jutulle oli saatu noin epäuutismainen otsikko. Otsikosta selvisi, että kysymys on väitöskirjan tuloksesta. Oliko tutkimus tuottanut tyhjänpäiväiseen tuloksen?  

Vuosia tai oikeastaan vuosikymmeniä on keskusteltu työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta. Tapauksia on löydetty puolesta ja vastaan. Todellinen uutinen olisi ollut, että nyt on tutkimuksella todistettu, että pitkä kotonaolo haittaa työuraa tai päinvastoin että pitkä kotonaolo ei haittaa työuraa. Se on tutkimattakin selvää, että joillekin se on voinut tuottaa haittaa ja joillekin ei.

Tutkimuksen tulos paljastui, kun ryhdyin lukemaan tekstiä. Suomalaisäideistä alle viidesosa kertoi kotona olon tuoneen kielteisiä uravaikutuksia. Toisin sanoen yli 80 % ei ollut sellaisia kokenut. Kouluikäisten lasten vanhemmista 90 % ei katsonut työuransa kärsineen kotonaolosta. Suomalaisäidit olivat muihin Länsi-Euroopan maihin verrattaessa tyytyväisimpiä kotona oloonsa. Tulosten perusteella tutkijan mukaan "ei voi suositella tuetun kotihoidon lyhentämistä äitien osalta".

Jutussa oli kuin olikin todellinen uutinen. Tutkimuksen mukaan pitkä kotonaolo haittaa erittäin harvoin työuraa. Miksi tällainen otsikko ei ollut tullut mieleen?

En tiedä oikeaa vastausta, mutta voin arvailla. Tulos poikkeaa olennaisesti keskustelun valtavirrasta ja aihepiiri on erittäin sensitiivinen. Yksi selitys on, että otsikon laatija pääsi vähemmällä kirjoittamalla mitäänsanomattoman ilmaisun.

Toinen mahdollinen selitys koskee tutkimusten yleistettävyyttä. Nyt esitellään vain yhden tutkimuksen tuloksia ja yhden tutkijan näkemyksiä. Kuva todellisuudesta rakentuu monista osista. On seurattava myös todellisia vaikutuksia, ei vain mielipiteitä. Tämä on totta, mutta olisiko samaa otsikointilogiikkaa seurattu, jos mielipiteet olisivat olleet päinvastaisia?

Jutun lopusta selviää, että tutkimus perustuu vuosina 2004 ja 2005 toteutetun European Social Surveyn aineistoon. Mielipiteet ovat voineet muuttua. Haittoja on toistettu toistamiseen. Lasten synnyttämiseen liittyvät ura- ja eläkevaarat eivät ole jääneet kenellekään epäselviksi. 

Syntyvyysluvut ovat ainakin menneet alaspäin koko tämän vuosikymmenen ajan. Jotkut ovat etsineet syitä 90-luvun lamasta. Silloin työhön pyrkivät kohtasivat poikkeukselliseen suuria vaikeuksia löytää polkua työelämään. Mutta miksi nämä vaikutukset näkyisivät nyt, kun tuosta joukosta suurin osa on käytännössä ohittanut hedelmällisyysiän.

Yhdeksi selitysmahdollisuudeksi alhaiseen syntyvyyteen voi tarjota valtavirtakeskustelun, jossa korostuvat lasten hoitamiseen ja kasvattamiseen liittyvät taloudelliset menetykset ja työuran tuhoutuminen. Noita näkökohtia väheksymättä keskusteluun soisi laajempaa ymmärrystä vanhempana olemisesta. Pieni askel siihen suuntaan olisi tässä tapauksessa ollut tekstiä vastaava otsikko.  

Onko työpaikkaa olemassa?

Tiistai 10.4.2018 - Leo Suomaa

Katoavatko työpaikat? Mistä oikeastaan puhutaan, kun puhutaan työpaikoista? Jospa ennen pitkää relevantti kysymys ei enää olekaan: ”Saitko työpaikan?” vaan: ”Saitko työaikaa?”

Lue lisää »

Alustatalous eli kuinka asiat voivat olla eri tavoin eri tavalla

Keskiviikko 4.4.2018 - Leo Suomaa

Yritykset ovat tehneet parhaansa vähentääkseen kiinteitä kustannuksiaan. Toimitilat vuokrataan. Valmistus teetetään alihankkijoilla. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä pidetään mahdollisimman pienenä.

Huomio kiinnittyy siihen, mitä ei tarvita, mitä halutaan pienentää mahdollisimman vähiin ja mikä riittää.

Mutta entäpä jos asiakas, kuluttaja tai loppukäyttäjä – millä nimellä ihmistä sitten tullaankin kutsumaan – arvioi esimerkiksi yrityksen kiinteäksi kustannukseksi, josta hän ei välttämättä halua maksaa.

Lue lisää »

Robotit tuovat ja tekevät työtä, mutta uusi tekniikka on tulossa

Torstai 22.3.2018 - Leo Suomaa

On uskottavaa, että tällä-hetkellä-vielä-melko-uusi tekniikka – lyhenteinä esimerkiksi AI, IoT, VR ja AR – otetaan yleiseen käyttöön nopeammin kuin aikoinaan otettiin syntymäaikansa perusteella nyt kansaneläkeikää lähestyvät teollisuusrobotit. Ihmisten antamien kriteereiden mukaisesti uudetkin teknologiat ovat tai voivat olla avuksi ihmisten elämässä ja työnteossa, mihin voi ottaa ainakin kolme erilaista periaatteellista kantaa: muutosta voi vastustaa, siitä voi olla piittaamatta tai sitä voi ohjata.  

Lue lisää »

Liiallisen uudistusinnon vaarallisuus

Keskiviikko 14.3.2018 - Leo Suomaa

Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kolmikantaperiaate on ollut se periaate, jota Suomessa on enemmän tai vähemmän muodollisesti tai virallisesti sovellettu vuosikymmenten ajan. 

Kolmikantaperiaate tarkoittaa työmarkkinaosapuolten oikeutta ja velvollisuutta myötävaikuttaa työoloja koskevan lainsäädännön syntyyn.

Käytännössä Suomessa on sovellettu tätä pidemmälle ja syvemmälle sopimisen suuntaan menevää yhteistyötä ja kolmikannaksi kutsutaan myös tätä laajemmat osallistujaryhmät kokoavaa valmistelutapaa.

SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Ihalainen ja EK:n entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen ovat (HS 10.3.2018) arvioineet kolmikantaisen työelämän uudistamisen nykytilaa.

Kysymys on myös järjestöjen tulevaisuudesta: ”Osapuolten omalla aloitteellisuudella on suuri merkitys sopimusjärjestelmän olemassaolon puolustamisessa.”

Kokonaan toinen kysymys on sitten se, miten hallitusvetoinen työelämän uudistaminen etenee tai voisi edetä. 

Lue lisää »

Aikuisten leikkiä?

Tiistai 13.3.2018 - Leo Suomaa

Mikä pakko on ajatella, että ihminen on homo faber? Jospa ihminen onkin homo ludens: Työ on aikuisten leikkiä. Ollaan siis reilusti eri mieltä käsitteistään tarkan J.V. Snellmanin näkemyksen kanssa: ”Työ ei ole muutettava leikiksi, sillä se on täyttä todentekoa; leikki ei ole muutettava työksi, sillä leikki on ja sen pitää olla huvia.”

Lue lisää »

Työ muuttuu

Maanantai 5.3.2018 klo 20.07 - Leo Suomaa

Viimeiset käsivälitteiset puhelinkeskukset Kolarissa, Pellossa ja Ylitorniolla lopettivat toimintansa 26. maaliskuuta 1980. Pari sukupolvea on elänyt koko ikänsä automatisoinnin ja digitalisoinnin aikaa.  Eikä muutos koskenut vain puhelimia. Jokseenkin noihin samoihin aikoihin automaatit ja esimerkiksi lypsyrobotit aloittivat marssinsa maitotiloille. Puhumattakaan paperitehtaista ja muusta prosessiteollisuudesta, missä prosessiautomaatio on koko tuotannon perustana. Nyt robotit harjoittelevat esimerkiksi pörssikaupankäyntiä ja urheilu-uutisten laatimista.

Lue lisää »

Työn käsitettä on laajennettava

Maanantai 5.3.2018 klo 20.04 - Juhani Pelaaja

Työn käsitettä on laajennettava, olen kuullut sanottavan. Yhtä askelta yksilöidympi on Heikki Mäntylän mielipidekirjoituksessaan (HS 24.2.2018) esittämä kysymys: ”Miksi työn käsite on rajattu koskemaan vain palkkatyötä?”

Vaatimus työn käsitteen laajentamisesta on joutavanpäiväistä puhetta. Sen esittäjä voi vapaasti laajentaa käsitteitään. Kuka estää? Mutta jotta jotain tapahtuisi, jotta jokin ulkokohtaisesti havaittava värähdys ilmenisi, kaikenlaisten lakipykälien, sopimusmääräysten, yritysten ja ihmisten ansaintalogiikoiden ja ties minkä muun pitää muuttua. Henkilöiden rajoituksiin, oikeuksiin, mahdollisuuksiin tai velvollisuuksiin pitää puuttua.

Lue lisää »

Kaikki työ ei ole arvokasta

Keskiviikko 14.2.2018 - Pyöräilevä maalari

Maailma muuttuu. On jo nähty digitalisaatio, robotisaatio, globalisaatio ja datasaatio. Työ ei pelkästään muutu. Se voi hävitä. Uutta syntyy, mutta se ei ole samaa työtä. Voi käydä niinkin, että työvoimaa tarvitaan vähemmän.

Uudelleen työllistämisen kanssa ponnistellaan jo tänään. Työ ei kohtaa tekijäänsä tai päinvastoin, tekijälle ei löydy sopivaa tekemistä. Jälkimmäiseen on tarjolla vaihtoehtoja työmarkkinoiden reunalta. On kuntouttavaa työtoimintaa, osallistavaa työtä, vapaaehtoistyötä, välityömarkkinoita, työpankkeja, itsensä työllistämistä, tukityöllistämistä, työseteleitä ja monen monta muuta keinoa.

Kaikki työ on arvokasta. Niin sanotaan. Työ antaa elämälle rytmin. Työ pitää kiinni yhteiskunnassa. Työ luo lisäarvoa. Kaikkea työtä pitää ottaa vastaan. Tuloksista voimme yhdessä nauttia. Mitään työtä ei pidä väheksyä. Prekariaattien puheet paskaduuneista on unohdettava.

On kuitenkin yksi työ, jonka on huomattu olevan yhteiskunnalle ja tekijälle turmiollinen.

Lue lisää »

Megatrendejä - SITRAn Suomen talous 2010-projektin opetuksia

Perjantai 26.1.2018 - Kalle Laaksonen

1. Tausta

Vuonna 1981 laadittiin SITRAn toimeksiannosta Suomen talouden kehitysarvio 30 vuotta eteenpäin. Projektin työnimi oli Suomen talous 2010. Vuosina 2009-2010 hankkeesta tehtiin jälkiarvio, ts. arvio siitä, kuinka hyvin tulevaisuus aikanaan nähtiin.

Omalta osaltani nostin loppuarviossa esiin kolme suurta muutosilmiötä, joiden suhteen etukäteisarvio oli puutteellinen tai puuttui kokonaan. Nämä megatrendit olivat: 

1. Teknologian kehitys
2. Poliittisten järjestelmien muutokset, sekä
3. Globalisaatio

2. Teknologian kehitys uusille urille

Heti projektin alkuvaiheessa tiedettiin ja nähtiin informaatioteknologian nopea kehitys ja merkittävä vaikutus. Kehityksen tärkeimpiä seurausvaikutuksia ei kuitenkaan nähty.

Lue lisää »