Viimeiset käsivälitteiset puhelinkeskukset Kolarissa, Pellossa ja Ylitorniolla lopettivat toimintansa 26. maaliskuuta 1980. Pari sukupolvea on elänyt koko ikänsä automatisoinnin ja digitalisoinnin aikaa. Eikä muutos koskenut vain puhelimia. Jokseenkin noihin samoihin aikoihin automaatit ja esimerkiksi lypsyrobotit aloittivat marssinsa maitotiloille. Puhumattakaan paperitehtaista ja muusta prosessiteollisuudesta, missä prosessiautomaatio on koko tuotannon perustana. Nyt robotit harjoittelevat esimerkiksi pörssikaupankäyntiä ja urheilu-uutisten laatimista.
Viimeiset käsivälitteiset puhelinkeskukset Kolarissa, Pellossa ja Ylitorniolla lopettivat toimintansa 26. maaliskuuta 1980. Pari sukupolvea on elänyt koko ikänsä automatisoinnin ja digitalisoinnin aikaa. Eikä muutos koskenut vain puhelimia. Jokseenkin noihin samoihin aikoihin automaatit ja esimerkiksi lypsyrobotit aloittivat marssinsa maitotiloille. Puhumattakaan paperitehtaista ja muusta prosessiteollisuudesta, missä prosessiautomaatio on koko tuotannon perustana. Nyt robotit harjoittelevat esimerkiksi pörssikaupankäyntiä ja urheilu-uutisten laatimista.
Silloin kun oli jalometallirahoja, huonot eli sekoitetusta metallista tehdyt kolikot syrjäyttivät puhtaasta jalometallista lyödyt lantit. Yhtä varmasti hyvä tekniikka syrjäyttää huonon tekniikan. Miksi maksaa puhtaalla kullalla tai suurella vaivalla sen, minkä voi saada pienemmälläkin energialla?
Keinoäly ja robotit korvaavat huonosti tuottavaa – ja useimmiten ikävää tai ainakin raskasta – ihmistyötä. Ei siitä tarvitse olla huolissaan. Puhelunvälittäjän tai käsinlypsäjän työ ei taida olla juuri kenenkään haaveissa. Paperikoneenhoitaja lienee sentään ainakin perinteisillä teollisuuspaikkakunnilla edelleen toiveammatti. Mutta edes paperitehtaat eivät ole ikuisia.
Jokin aika sitten kuulin kerrottavan, että aloittavista yrityksistä yli puolet lopettaa toimintansa paljon ennen kymmenettä toimintavuottaan. Patentti- ja rekisterihallituksen rekistereistä varmaankin selviäisi tarkempikin tieto.
Myönteistä on se, että on aloittavia yrityksiä. Ihmisten kannalta yrityksen lyhyt elinikä tarkoittaa kuitenkin, että elinikäinen työura saman työnantajan palveluksessa on entistäkin epätodennäköisempi, samoin kuin työura samassa koulutusammatissa. Monia työntekijän turvajärjestelmiä on kuitenkin rakennettu ikään kuin työnantajat ja niiden tarjoamat tehtävät olisivat ikuisia.
Tilastojen mukaan Suomi ei ole koskaan ollut teollisuusyhteiskunta. Suomi siirtyi suoraan maatalousyhteiskunnasta palveluyhteiskunnaksi. Koska enimmät työntekijät ovat nyt palveluammateissa, palveluissa lienee myös eniten huonosti tuottavaa ihmisten tekemää työtä. Siis samanlaista työtä kuin oli käsivälitteisten puhelinkeskusten puhelunvälitys. Ehkä siitä voi olla huolissaankin.
