1. Tausta

Vuonna 1981 laadittiin SITRAn toimeksiannosta Suomen talouden kehitysarvio 30 vuotta eteenpäin. Projektin työnimi oli Suomen talous 2010. Vuosina 2009-2010 hankkeesta tehtiin jälkiarvio, ts. arvio siitä, kuinka hyvin tulevaisuus aikanaan nähtiin.

Omalta osaltani nostin loppuarviossa esiin kolme suurta muutosilmiötä, joiden suhteen etukäteisarvio oli puutteellinen tai puuttui kokonaan. Nämä megatrendit olivat: 

1. Teknologian kehitys
2. Poliittisten järjestelmien muutokset, sekä
3. Globalisaatio

2. Teknologian kehitys uusille urille

Heti projektin alkuvaiheessa tiedettiin ja nähtiin informaatioteknologian nopea kehitys ja merkittävä vaikutus. Kehityksen tärkeimpiä seurausvaikutuksia ei kuitenkaan nähty.

1. Tausta

Vuonna 1981 laadittiin SITRAn toimeksiannosta Suomen talouden kehitysarvio 30 vuotta eteenpäin. Projektin työnimi oli Suomen talous 2010. Vuosina 2009-2010 hankkeesta tehtiin jälkiarvio, ts. arvio siitä, kuinka hyvin tulevaisuus aikanaan nähtiin.

Omalta osaltani nostin loppuarviossa esiin kolme suurta muutosilmiötä, joiden suhteen etukäteisarvio oli puutteellinen tai puuttui kokonaan. Nämä megatrendit olivat: 

1. Teknologian kehitys
2. Poliittisten järjestelmien muutokset, sekä
3. Globalisaatio

2. Teknologian kehitys uusille urille

Heti projektin alkuvaiheessa tiedettiin ja nähtiin informaatioteknologian nopea kehitys ja merkittävä vaikutus. Kehityksen tärkeimpiä seurausvaikutuksia ei kuitenkaan nähty. Ajateltiin kautta linjan, että tärkein seuraus on automaation lisääntyminen kaikilla elämänaloilla, aina alkutuotannosta ja teollisuudesta palveluihin saakka. Tämä kehitys onkin edennyt ja jatkuu edelleen, erityisesti robotisaationa.

 

Sen sijaan ei nähty kommunikaatioteknologian hurjaa läpimurtoa. Nykyisin puhutaankin informaatio- ja kommunikaatioteknologiasta. Kuluneella kaudella löivät läpi sekä internet että mobiilipuhelin. Syntyi some-maailma; Facebook, Google, YouTube, Instagram, LikedIn, jne.

Maailmassa lienee 5 – 6 miljardia kännykkäliittymää, 4 miljardia internetyhteyttä ja 1- 2 miljardia Facebookin käyttäjää. Vaikutukset sosiaaliseen, taloudelliseen ja poliittiseen käyttäytymiseen ovat valtavat. Muutos jatkuu ja kiihtyy.

 

Automaatio ja sen uutena muotona digitalisaatio etenee myös kiihtyvällä nopeudella. Muutos muuttaa sekä tuotantotapoja, tuotantorakenteita että työmarkkinoita. Uuden tuotannon sijoittumista on vaikea ennustaa.

 

3.      Poliittisten järjestelmien muutos ei ollut ennusteissa mukana mutta oli merkittävä

Maailmanlaajuisesti merkittävin muutos oli sosialististen maiden ja länsimaihin jakolinjan katoaminen. Samaan aikaan Kiina, Intia ja Brasilia muuttivat politiikkansa suunnan. Talouspolitiikka oli aikaisemmin pyrkinyt omavaraiseen kehitykseen. Kiinan johdolla suuret ja useimmat pienetkin kehitysmaat suuntautuivat kuitenkin markkinatalouteen.

 

Kiinan ja Intian menestys on ollut häikäisevä. Kehityksen seurauksena esimerkiksi äärimmäisessä köyhyydessä elävien lukumäärä maapallolla, puhumattakaan osuudesta, on pudonnut merkittävästi. Lukuisat pienet kehitysmaat ottavat esimerkkiä Kiinasta ja Intiasta. Samalla Kiina ja Intia haastavat USA:n ja muiden länsimaiden luomat kansainvälisen talouden instituutiot.

 

1990-luvun suurin mullistus oli Neuvostoliiton häviäminen. Sitä ei kukaan osannut ennustaa, vaikka pohdintoja Neuvostoliiton toimintakyvystä olikin liikkeellä. Pohdiskelut lähtivät ajatuksesta, ettei valheelle ja vääristelylle perustuva toimintamalli voi kestää loputtomasti.

 

Länsi-Euroopan poliittinen murros tapahtui Euroopan unionin ympärillä. Suomi, Ruotsi ja Itävalta liittyivät 1995. Seuraavassa laajentumisvaiheessa mukaan tuli 10 Itä-Euroopan maata. 1980-luvun alusta lähtien EU laajeni noin 10 maan unionista 28 maan liitoksi. Vaikutus Suomellekin oli merkittävä.

 

Juuri tällä hetkellä, 2010-luvun lopulla, globaali poliittinen valtarakenne ja tasapaino ovat taas murroksessa. Poliittinen kehitys ei suosi integraation jatkumista vaan korostaa kansallista etua muiden kustannuksella. Näin on erityisesti Yhdysvalloissa, joka koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan oli vapaakaupan ja globaalin integroitumisen veturi. Jos presidentti Donald Trumpin kausi jatkuu pitkään, USA ajautuu sivuraiteelle - taloudellisesta ja sotilaallisesta potentiaalista huolimatta.

 

Yhdysvaltojen paikan täyttää Kiina, jolla silläkin kansallinen etu on ensisijainen. Kiinan voimavarat ja Kiinan esimerkki houkuttavat kuitenkin kymmeniä maita eri puolilla maailmaa.

 

Kolmas muutoksen aiheuttaja on Venäjä. Venäjä pyrkii kaikin käytettävissä olevain keinoin takaisin supersuurvallaksi, ja siten määräämään maailmanpolitiikan suuntaa. Senkin ensisijainen intressi on kansallinen. Venäjän valtavasta pinta-alasta huolimatta maan voimavarat eivät riitä USA:n ja Kiinan rinnalle.

 

EU:n rooli näyttää jäävän epämääräiseksi. EU-maiden intressit ovat ristiriitaisia. Hajaannusta lisää Englanti, jonka tuskallinen ero vie sekä taloudellisia että henkisiä voimavaroja – niin EU:lta kuin erityisesti Englannilta.

 

4.      Globalisaatio löi läpi

Vielä 1900-luvun viimeisinä vuosikymmeninä maailmantalouteen integroituneet maat käsittivät vain noin miljardin länsimaalaisen asukkaan muodostaman kauppa-alueen. 1990-luvulla alkoivat suuret kehitysmaat Kiinan johdolla integroitua markkinoille. Vuonna 2010 maailmanmarkkinat muodostuivat jo 3 – 4 miljardin ihmisen kauppa-alueesta. Nykyisin maailmanmarkkinat, siis lähes vapaan kaupan alue, käsittää varmaankin 5 – 6 miljardia ihmistä sekä 150 maan yritykset. Kauppaa käydään yhä enemmän entisten kehitysmaiden kesken samaan aikaan, kun Kiinasta on tullut suurin vientimaa.

 

Globalisaatio ei koske vain tuotantoa ja tavarakauppaa. Raha- ja finanssimarkkinat integroituivat rajojen yli häikäisevällä nopeudella heti, kun teknologian kehitys teki sen mahdolliseksi, eli jo 1900-luvun viimeisinä vuosikymmeninä. Raha- ja finanssimarkkinat heiluttavat maailmantaloutta monin yllättävin tavoin, kuten on nähty.

 

Integroituminen ja globalisoituminen jatkuvat, mutta kehityksen sisältö ja luonne muuttuvat. Tuotannon siirtäminen ns. halpamaihin ei ole enää ainoa kehityksen suunta. Palvelut, mm. matkailu, yli rajojen kasvavat vauhdilla. Tämä heijastuu jo Suomeenkin, etenkin Lappiin.

 

Taloudellisen globalisaation kehitykseen vaikuttaa myös kansainvälisen politiikan suunta ja sisältö. Globaaleja, kaikkia sitovia päätöksiä ei juuri pystytä esim. kauppapolitiikassa solmimaan. Yhteistyö etenee kahdenvälisesti tai talousryhmittymien välillä.

 

Poliittisen integraation etenemisestä tai taantumisesta huolimatta teknologinen kehitys jatkuu kiihtyvällä vauhdilla. Se lyö leimansa myös tulevan globaalitalouden sisältöön ja rakenteisiin.

 

5.      Ilmastonmuutos vahvistuva megatrendi

Maapallon ilmakehän lämpeneminen oli tiedossa jo 1900-luvun jälkipuoliskolla. Sehän on seurausta etenkin fossiilisten polttoaineiden käytöstä energiantuotannossa. Peräti 80 prosenttia tuotetusta energiasta saadaan kivihiilestä, öljystä tai maakaasusta. Suomen talous 2010-projektissa ei vielä arvioitu ilmaston lämpenemisen vaikutuksia.

 

Tänään ja huomenna ilmastonmuutos tulee olemaan hallitsevimpia megatrendejä. Ilmakehän lämpeneminen parilla asteella tai enemmällä verrattuna aikaan ennen teollista aikaa, aiheuttaa järisyttäviä muutoksia ihmiskunnan elämässä. Tässä ei kyetä asiaa valaisemaan kuin yhdellä esimerkillä.

 

Hiilidioksidipäästöjen kasvu tapahtuu nykyisin pääosin kehitysmaissa, esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa. Se on ollut nopean talouskasvun seurausta. Sen sijaan monet vielä nykyisinkin köyhät kehitysmaat, esimerkiksi Afrikassa, eivät ole kohtuullisesta talouskehityksestä huolimatta olennaisesti vaikuttaneet maapallon ilmaston lämpenemiseen. Sen sijaan ne tulevat olemaan alueita, jotka ensivaiheessa eniten kärsivät ilmaston lämpenemisestä.

 

Afrikan ongelmaa pahentaa se, ettei siellä kuten muualla, ole merkittävästi pystytty hidastamaan väestönkasvua. Afrikan väestön kokonaismäärä ylitti miljardin noin vuonna 2010. Seuraava miljardi ylittyy 2040-luvulla. Jos mahdollista, väestömäärä ylittää 4 miljardia vuoteen 2100 mennessä.

 

Näin ei kuitenkaan voine tapahtua. Vaikka Afrikan manner on valtavan suuri, 30 miljoonaa neliökilometriä, arvioitua väkimäärää ei pystyttäne siellä elättämään. Yksi seurausvaikutuksista on muuttoliikkeen paisuminen uusin mittoihin. Viimeisimmät tulevia muuttovirtoja pois Afrikasta koskevat arviot ovat vuositasolla 600 – 700 000 henkeä. Suunta suurimmalla osalla ihmisiä on Eurooppaan.

 

6.      Jälkikommentti Sitran Suomen talous 2010-projektin skenaarioihin

Asiantuntijaraporttien pohjalta Sitran silloinen yliasiamies C.O. Carlsson kirjoitti yhteenvedon kahden skenaarion muotoon, Vanhalla vauhdilla ja Vastamäkeen. Vanha vauhti tarkoitti Suomelle noin 2 prosentin vuotuista talouskasvua ja Vastamäkeen nollakasvua. Talouskasvu oli vuosina 1980- 2010 keskimäärin noin 2,6 prosenttia. Sen sijaan vuosina 2007 – 2015 elettiin keskimäärin nollakasvun aikaa.

 

Kiinnostavampaa talouskasvun ennustamisen sijaan on, että C.O. Carlsson arvioi alueellisen väestökehitykseen rajua muutosta. Hänen skenaarionsa mukaan väestön sijoittuminen alueille alkaisi muistuttaa 1500-luvun väestörakennetta. Eli maakunnissa, Etelä-, Lounais-Suomea sekä Pohjanmaata lukuun ottamatta, väkeä asuisi vain suurimmissa kaupungeissa ja taajamissa.

 

Alueskenaariot eivät ole toteutuneet. Keskittyminen kuitenkin jatkuu. Olennaisinta näyttäisi nyt olevan, että asenteet ovat muuttuneet koko maan asuttuna pitämisen vastaisiksi.